Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2015

Lasse Hämäläinen

Kirjoja

Kieli verkossa – kielentutkimus 2.0

1_15_kieli_verkossa_kansi.jpg

Digitaalinen viestintä on merkittävä osa jokapäiväistä elämäämme. Kielellinen vuorovaikutus tapahtuu yhä useammin internetissä, josta on tullut myös tärkeä tutkimuskohde ja aineistolähde monille kielentutkijoille. Verkkokielen piirteitä onkin analysoitu jo paljon, mutta tähän asti tutkimukset ovat olleet pääasiassa hajallaan, muita aihepiirejä käsittelevien julkaisujen tai tieteellisten tapahtumien osina.

Tätä asiantilaa korjaamaan on ilmestynyt Marja-Liisa Helasvuon, Marjut Johanssonin ja Sanna-Kaisa Tanskasen toimittama Kieli verkossa – Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen. Teos on ensimmäinen suomenkielinen kielentutkimuksen näkökulmasta tehty katsaus verkkomaailman vuorovaikutukseen. Sen tavoite onkin varsin yleisluontoinen, ”kartoittaa tätä tutkimuskenttää ja pohtia sen perustavia käsitteitä”.

Teos koostuu verkkokielen ja sen tutkimuksen yleisiä suuntaviivoja esittelevästä johdantoartikkelista, kuudesta muusta tieteellisestä artikkelista sekä digitaalisen vuorovaikutuksen terminologiaa ja termityötä käsittelevästä osuudesta. Kirjan toimittajien lisäksi kirjoittajina esiintyy viisi muuta kielitieteen eri osa-alueita edustavaa tutkijaa.

Verkkoa käsittelevän tieteellisen julkaisun toimittaminen on alasta riippumatta suuri haaste. Internet elää jatkuvassa muutoksessa, kun taas tutkimuksen toteuttaminen ja tieteellinen julkaisuprosessi vievät runsaasti aikaa. Vaikka Kieli verkossa -teoksen juuret juontavat vuoteen 2006 saakka, sen artikkelit edustavat onnistuneesti niitä digitaalisen viestinnän lajeja, jotka ovat yhä vuonna 2015 tärkeitä ja ajankohtaisia. Tutkimusaineistoina on käytetty mm. verkkouutisia, yritysten verkkosivuja, blogikirjoituksia ja verkkokeskusteluja.

Internet, muista digitaalisen vuorovaikutuksen kanavista puhumattakaan, on äärimmäisen monimuotoinen ja heterogeeninen todellisuus. Sen kielen yleispiirteitä on mahdotonta nivoa 200 sivuun. Kieli verkossa pyrkii kuitenkin esittelemään erilaisia aineistoja, vuorovaikutuksen lajeja ja kielitieteen osa-alueita mahdollisimman monipuolisesti. Nopea vaihtelu niiden välillä saa teoksen tuntumaan ajoittain hajanaiselta. Kenties verkko on kasvanut merkitykseltään niin suureksi, ettei ole enää mielekästä rajata sitä omaksi tutkimusteemakseen, muiden teemojen ulkopuolelle.

Kirjan esipuheessa kerrotaan, että kirja on tarkoitettu ”opiskelijoille ja tutkijoille, digitaalisen viestinnän parissa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille”. Määrittelyä voi pitää laajana, sillä oletettavasti digitaalisesta viestinnästä ovat ainakin jollain tasolla kiinnostuneita kaikki, jotka sitä tekevät (ja ehkä nekin, jotka eivät). Käytännössä kirja lieneekin suunnattu lähinnä akateemiselle yleisölle. Sen aihepiirit ovat lähellä arkielämää, mutta tutkimuskysymykset ja niiden käsittely on esitetty varsin tieteellisesti. Esimerkiksi Fred Dervinin ja Tanja Riikosen tutkimus maahanmuuttajien kulttuurisista identiteeteistä podcast-aineistojen  perusteella on aiheeltaan ajankohtainen, mutta sen mielenfilosofinen, itsen teorioita hyödyntävä lähestymistapa saattaa tuntua maallikkolukijasta varsin abstraktilta.

Lähimmäksi käytännön elämää päästään teoksen päättävässä sanasto-osuudessa. Siinä Leena Salmi esittelee tietoteknisen alan sanastotyötä ja kokoaa keskeisimpiä kotimaisia lähteitä käyttäen luettelon digitaalisen vuorovaikutuksen suomenkielisestä terminologiasta. Luettelo sisältää termien määritelmät, synonyymit, lähikäsitteet, englanninkieliset vastineet sekä havainnollistavaa lisätietoa. Mainituiksi tulevat myös sellaiset termivastineet, joita suomessa ei suositella käytettäväksi. Esimerkiksi chattailun sijaan on parempi puhua verkkojuttelusta, keskustelufoorumin sijaan keskustelupalstoista ja -ryhmistä.

Monet verkossa esiintyvät  käsitteet sekä niihin viittaavat sanat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi, mutta kuinka tarkasti lopulta osaamme määritellä ne? Kokeillaanpa: mitä ovat blogi, eväste ja sosiaalinen media? Luultavasti määritelmämme eroavat toisistaan monilla tavoin. Tämä osoittaa sen, että termityötä on syytä tehdä. Sen perimmäinen tavoite on, että osaisimme puhua samoista asioista samoilla sanoilla ja siten ymmärtäisimme toisiamme.

Kiinnostavaa niin sanaston kuin koko kirjan lukemisesta tekee, että vaikka sen käsittelemät ilmiöt ovat näennäisesti tuttuja, kokenutkin verkon käyttäjä voi oppia niistä uutta.

 

Kirjoittaja on suomen kielen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.

 

Helasvuo, Marja-Liisa – Johansson, Marjut – Tanskanen, Sanna-Kaisa (toim.) 2014: Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.




Kielikello 1/2015
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »