Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2015

Tarja Riitta Heinonen

Jokisen eväät

Karaktäärit kuukaudet

Tätä kirjoittaessani vietetään tipattoman tammikuun jatkeeksi hissitöntä helmikuuta. Ilmeisesti kyse on pienemmän piirin kampanjasta, mutta nimitys sopii samaan sarjaan kuin tipaton tammikuu ja lihaton lokakuu..

Menipä kerrosten väliä ylös sutjakkaasti tai puuskuttaen, voi samalla miettiä, mikä olisi sopiva teema maaliskuulle: jotakin m:llä alkavaa, jota ilman voisi yrittää selviytyä kuukauden ajan. Maidoton? Munaton? Meikitön? Mämmitön? Vai pitäisikö vaihteeksi ottaa positiivinen asenne ja lisätä jonkin hyödykkeen käyttöä kuukaudeksi? Munaisa maaliskuu? Ehkä ei hyvä idea juuri pääsiäissesongin alla.

Huhtikuussa olisi taas vuorossa jotakin h-kirjaimella alkavaa, kuten hattu, hieronta tai hunaja. Kera tai ilman. Jo hyvissä ajoin voisimme myös lanseerata kalvakan kesäkuun niille, joiden täytyy varoa auringossa palamista!

Vaka vanha…

Saman alkukonsonantin toistuminen, mahdollisesti vokaalinkin, on tuttua jo Kalevalasta: Vaka vanha Väinämöinen, Pellervoinen pellon poika, kyty kyinä kynnyksellä jne. Samaa alkusointua tapaa myös vaikkapa eräissä vahvikesanoissa: ypöyksin, umpiunessa, selkosen selällään. Tai vaikkapa siinä kun sanotaan useammin hanget hohtavat, tähdet tuikkivat, kuu kumottaa kuin hanget kiiltävät, tähdet vilkkuvat, kuu loimottaa. Aina ei tosin haluta maalailla äänteillä, ja liiallinen alkusointuisuus voi käydä rasittavaksikin.

Ei alkukonsonantin kertaus toki suomalaiskansallinen yksinoikeus ole. Monissa kielissä on esimerkiksi toistorakenteita, joissa sama sana esiintyy kahdentuneena tai osittain muuntuneena: Schritt für Schritt, step by step, askel askeleelta. Suomen kielessä on koko joukko ensi vokaaliltaan vaihtelevia adverbeja kuten nipin napin, tillin tallin, tai riimillisiäkin kuten hyrskyn myrskyn, nurin kurin. Samaan tyyliin muodostettuja toistosanoja ovat englannin kielessä esimerkiksi wishy-washy ’epämääräinen’ ja nitty-gritty ’ydin’.

Ylpeänä esittää?

Koskapa suomessa alkusointua tapaa kuitenkin niin paljon ja niin monissa yhteyksissä, on outoa, jos siitä poiketaan silloin, kun alun perin alkusointuinen ilmaus käännetään suomen kielelle. Monet  tuntevat muun muassa konsertti-ilmoituksissa esiintyvän ilmauksen ”ylpeänä esittää”, joka liittää toisiinsa tapahtuman järjestäjän ja tilaisuuden esiintyjän nimen. Se on melko sanatarkka käännös englannin (alun perin elokuvamainonnasta peräisin olevasta) ilmauksesta proudly presents ’ylpeästi esittää’, mutta pr-pr-toistosta ei ole suomennoksessa jäljellä häivääkään. Suomennos on ehkä tahallisen kömpelö, alun perin vitsiksi tarkoitettu käännöslaina, joka on päässyt vuosien saatossa jämähtämään. Eikö olisi aika keksiä jotakin nokkelaa tämän tilalle?

Yksi ongelma vastineen värkkääjälle saattaa kuitenkin olla niiden tilaisuuksien moninaisuus, joissa fraasia käytetään. Kauppaliike "ylpeänä esittää" valikoimissaan olevan tuotteen, maksu-tv jääkiekko-ottelun ja matkanjärjestäjä  hotelliketjun. Tavallisesti vielä kaupiteltavan tuotteen nimi jätetään suurpiirteisesti taivuttamatta tyyliin Leipuri ylpeänä esittää: Pulla!

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.

 




Kielikello 1/2015
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »