Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2015

Salli Kankaanpää

Kielitoimisto 70-vuotias

Riitta Hyvärinen

Kielitoimisto yleiskielen huoltajana

 1_15_logo.jpg

Kielitoimisto täyttää 70 vuotta. Sen kunniaksi Kielikellossa julkaistaan kirjoitussarja, jossa esitellään Kielitoimiston nykyisiä toimintoja ja niiden taustaa. Ensimmäisenä on vuorossa yleinen kielenhuolto. Sarjan seuraavissa osissa esitellään nimistönhuoltoa, virkakielen kehittämistä ja koulutusta sekä yleiskielen sanakirjatyötä.

 

Kielitoimiston yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että yleiskielen suositukset pysyvät ajantasaisina ja että kielenkäyttäjät saavat suosituksista tietoa. Miten Kielitoimisto käytännössä toimii yleiskieltä huoltaessaan?

viiva.gif

Yleiskielen huollon eli yleisen kielenhuollon perusta ovat suositukset, jotka koskevat yleiskielen sanastoa ja oikeinkirjoitusta sekä muoto- ja lauserakennetta. Kielitoimisto huolehtii suositusten ajantasaisuudesta apunaan suomen kielen lautakunta, joka on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin. Suosituksiin perustuvia ohjeita Kielitoimisto julkaisee niin verkossa kuin painettuna. Apua tarjotaan myös neuvontapuhelimessa ja kursseilla.

Neuvoja puhelimitse

Kielitoimisto on vastannut kielenkäytön kysymyksiin neuvontapuhelimessa toimintansa alusta eli vuodesta 1945 asti. Nykyisin yleiskielen neuvontaa annetaan maanantaista perjantaihin kello 9–12. Viime vuonna (2014) puheluja tuli lähes 3 000 ja niissä kysyttiin yhteensä runsaat 5 200 kysymystä. Puhelujen määrä on pikkuhiljaa vähentynyt vuosituhannen alusta lähtien, todennäköisesti siksi, että tietoa etsitään nykyisin ensin verkosta.

Vuonna 2009 tehdyn kyselyn mukaan neljä viidestä kysyjästä tarvitsee neuvoa työssään, yleensä itse kirjoittaessaan tai toisen tekstiä tarkistaessaan. Tavallisimmin kysymykset koskevat oikeinkirjoituksen pulmakohtia, kuten yhteen ja erikseen kirjoittamista, alkukirjaimen kokoa ja välimerkkejä. Myös sanojen muodosta ja merkityksestä sekä sananvalinnasta kysytään paljon, lauserakenteistakin jonkin verran.

 

1_15_puhneuvoja.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kielitoimiston puhelinneuvonnassa on vastattu yleisön kysymyksiin jo 70 vuotta. Kuvassa kouluttaja Minna Pyhälahti.

Ohjeita verkossa, oppaissa ja Kielikellossa

Ennen kuin soittaa Kielitoimiston neuvontaan, kannattaa etsiä ohjetta verkosta vapaasti luettavasta Kielitoimiston sanakirjasta (Kielikello 4/2014: Kielitoimiston sanakirja verkkoon) tai Kielitoimiston ohjepankista (Kielikello 4/2014: Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi, ks. Lue myös). Molempiin pääsee sekä suoraan että Kotimaisten kielten keskuksen uusien verkkosivujen kautta.

Kielitoimisto julkaisee yleiskielen ohjeita myös painetuissa oppaissaan. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas ilmestyi vuonna 2007, ja sitä on uudistettu vuosina 2009 ja 2012. Tänä keväänä ilmestyy oikeinkirjoitusoppaan sisarteos, Kielitoimiston kielioppiopas, joka antaa ohjeita muun muassa sanojen muodon valinnasta eri lauseyhteyksissä. Tätä opasta esitellään Kielikellon seuraavassa numerossa. Kummankin oppaan ideana on tarjota vastauksia erityisesti niihin yleiskielen kysymyksiin, jotka Kielitoimiston neuvontaan soittavia useimmin askarruttavat.

Uusia suosituksia ja niiden taustoja esitellään tietenkin myös kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa, jossa niin ikään kerrataan kielenhuollon perusasioita ja julkaistaan vastauksia kielineuvonnan ajankohtaisiin kysymyksiin. Kielikello on ilmestynyt painettuna vuodesta 1968 ja myös sähköisenä vuodesta 2011. Kielikellon verkkoarkistoon on koottu lähes kaikki lehdessä julkaistut tekstit, ja ne ovat nykyisin vapaasti luettavissa kuluvan vuoden numeroita lukuun ottamatta.

Yleiskielen koulutusta

Ajantasaisia kielenhuollon suosituksia voi opiskella Kielitoimiston kursseilla. Kielitoimisto piti ensimmäisen kielenhuoltoluentonsa urheilutoimittajille vuonna 1945. Vaikka koulutusaiheiden kirjo on sen jälkeen laajentunut huomattavasti, kiinnostavat yleiskielen suosituksia koskevat kurssit edelleen työelämän kirjoittajia. Kurssit järjestetään Kielitoimiston omissa tiloissa (ns. avoimet kurssit), tai kouluttaja voi tulla asiakkaan tiloihin, jolloin kurssi räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Oikeinkirjoituskysymyksiin keskittyvien kurssien suosio on säilynyt vuodesta toiseen; ensimmäisen kerran tällainen kurssi järjestettiin avoimena vuonna 1990. Nykyisin Kielitoimiston oikeinkirjoituskurssin voi suorittaa verkossakin. Oikeinkirjoituksen kertaus on usein myös osa Kielitoimistolta tilattavaa laajempaa kielenhuollon ja kirjoittamisen kurssia.

Kumpi oli ensin: suositus vai kielenkäyttö?

Suomen yleiskielen oikeinkirjoitus, muoto- ja lauserakenne on jo kauan ollut melkoisen vakiintunutta. Niinpä uusia suosituksia tarvitaan lähinnä silloin, kun vanha suositus ei enää vastaa todellista kielenkäyttöä eikä yleistä kielitajua. Yleensä tällöinkin on kyse jostain yksityiskohdasta, joka ei vaikuta koko kielen järjestelmään.

Kielitoimisto seuraa ja kartoittaa yleiskielen suositusten noudattamista muun muassa oppaita valmistellessaan. Tärkeää tietoa ongelmakohdista saadaan kielineuvonnan kysymyksistä ja koulutuksista. Myös suomen kielen lautakunnan jäsenet tuovat kokemuksia ja tietoa omilta aloiltaan, kuten äidinkielenopetuksesta.

Todellinen kielenkäyttö muuttuu vähittäin, eikä suosituksiakaan muuteta yhtäkkiä. Jos jotain suositusta ei laajalti noudateta tehokkaasta tiedotuksesta huolimatta, voidaan harkita sen muuttamista. Silloin kun on kyse periaatteellisesta tai yleisluonteisesta asiasta, Kielitoimisto vie ehdotuksen suomen kielen lautakunnan käsittelyyn, ja lautakunta päättää, muutetaanko suositusta. Yksityiskohtia koskevia uusia ohjeita Kielitoimisto voi antaa itsenäisestikin.

Kun suositusta muutetaan, entistä vaihtoehtoa ei yleensä korvata uudella vaan annetaan yhden suositellun vaihtoehdon sijasta kaksi. Esimerkiksi kun suomen kielen lautakunta vuonna 2014 muutti alkaa-sanan rektiota koskevaa suositusta, aiemmin ainoana yleiskielisenä vaihtoehtona pidettyä muotoa alkaa tehdä ei korvattu muodolla alkaa tekemään, vaan uuden suosituksen mukaan molemmat vaihtoehdot ovat hyväksyttäviä.

Yleiskielen huoltoa tarvitaan edelleen

Vakiintunutkin yleiskieli on elävää kieltä, joka muuttuu edelleen. Nykyisin kirjoittamiseen on tarjolla lukuisia kanavia, joilla voi kirjoittaa monin tavoin. Suomeksi kirjoittavat aiempaa useammin muutkin kuin ne, joille suomi on äidinkieli. Kielitoimiston tavoitteena on pitää yleiskieli myös tulevaisuudessa yhteisenä kielimuotona, jolla on vaivatonta viestiä esimerkiksi työelämässä ja suurelle yleisölle kirjoitettaessa. Jotta tämä onnistuu, Kielitoimisto pyrkii ottamaan ohjeissaan ja palveluissaan entistä enemmän huomioon yleiskielen muuttuvat käyttötilanteet ja erilaiset kielenkäyttäjät.

 

Aiheesta enemmän:

Riitta Eronen: Kysymysten kertomaa. Kielikello 1/2010.

Eija-Riitta Grönros: Kielitoimiston sanakirja verkkoon. Kielikello 4/2014.

Salli Kankaanpää: Kielineuvontaa puhelimitse. Kielikello 1/2010.

Taru Kolehmainen: Kielenhuollon juurilla. Suomen kielen ohjailun historiaa. SKS. 2014.

Anneli Räikkälä: Menneiltä vuosilta. Kielikello 1/1995.

Kirjoitukset ovat luettavissa Kielikellon arkistossa osoitteessa www.kielikello.fi.

 

Kotimaisten kielen keskuksen ja Kielitoimiston verkkosivut:

www.kotus.fi

www.kotus.fi/kielitoimisto

Kielitoimiston ohjepankki:

www.kielitoimistonohjepankki.fi

Kielitoimiston sanakirja:

www.kielitoimistonsanakirja.fi

Kielikello:

www.kielikello.fi

Kielitoimiston yleinen kielineuvonta:

0295 333 201 (ma–pe klo 9–12)

Nimineuvonta: 0295 333 203 (ma, to, pe klo 10–12)

Kielitoimiston kurssit: kurssit@kotus.fi

 

70-vuotias Kielitoimisto

Kielitoimisto aloitti toimintansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran suojissa vuoden 1945 alussa. Vuonna 1949 tehtävät siirrettiin Suomen Akatemialle. Kun Akatemian organisaatio muuttui 1970, Kielitoimisto liitettiin valtion humanistisen toimikunnan Nykysuomen laitokseen. Vuonna 1976 Kielitoimistosta tuli osa tuolloin perustettua Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta, jonka nimeksi tuli vuonna 2012 Kotimaisten kielten keskus. Vuonna 1976 tutkimuskeskukseen yhdistettiin myös Nimiarkisto, jonka yhtenä tehtävänä oli nimistönhuolto.

Kotimaisten kielten keskuksen organisaatiossa ei ole enää toimistoja vaan osastoja, kuten kielenhuolto-osasto ja sanakirjaosasto. Entiseen organisaatioon viittaava nimi Kielitoimisto elää kuitenkin edelleen virallisen kielen- ja nimistönhuollon sekä yleiskielen sanakirjatyön markkinointinimenä.

Organisaatiomuutoksista huolimatta Kielitoimisto jatkaa kymmeniä vuosia sitten alkaneita palvelujaan. Se neuvoo kieli- ja nimiasioissa, tarjoaa kielenkäytön koulutusta ja huoltaa virkakieltä. Yhdessä suomen kielen lautakunnan kanssa se antaa nykyisinkin suosituksia suomen kielen käytöstä.

Nyky-Kielitoimisto on aktiivinen toimija myös verkossa mm. Kotuksen verkkosivujen ja Kielitoimiston ohjepankin kautta.




Kielikello 1/2015
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kysymysten kertomaa (Vapaasti luettavissa)

Kielitoimiston sanakirja verkkoon (Vapaasti luettavissa)

Kielineuvontaa puhelimitse (Vapaasti luettavissa)

Menneiltä vuosilta (Vapaasti luettavissa)

Kielitoimiston ohjepankki: kieliohjeita kätevästi (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »