Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2014

Lasse Hämäläinen

Näkökulma

Minne katosi Kaisaniemi?

Tervetuloa Helsingin yliopiston metroasemalle! Vuoden 2014 lopulla metromatkustajat Helsingissä saavat hieraista silmiään, kun perinteinen Kaisaniemi poistuu nimikylteistä ja tilalle tulee Helsingin yliopisto.

Uuden nimen juuret ulottuvat pitkälle. Nimeä Helsingin yliopisto ehdotettiin jo vuonna 1995, kun metroasema avattiin. Ehdotusta perusteltiin mm. yliopiston tärkeällä merkityksellä Helsingin kaupungin identiteetille. Kaupunginhallitus kuitenkin päätyi nimeen Kaisaniemi. Yliopisto sai kaipaamaansa näkyvyyttä katukuvassa, kun samoihin aikoihin Hallituskadun länsipää muutettiin Yliopistonkaduksi.

4_14_kaisaniemi_pieni.jpg

Vuonna 2012 tehtiin aloite metroaseman nimen muuttamiseksi, mutta tuolloinkin kaupunginhallitus hylkäsi ehdotuksen. Asia sai kuitenkin lisää vettä myllyyn pian, kun lokakuussa 2013 Espoon kaupunki päätti yllättäen vaihtaa rakenteilla olevan Otaniemen metroaseman nimen Aalto-yliopistoksi. Helsingille ei sopinut jäädä pekkaa pahemmaksi, joten lopulta huhtikuussa 2014 päätettiin, että myös Helsingin yliopisto saa oman nimikkoasemansa metrolinjan varrelle.

Kielenhuollon näkökulmasta nimenmuutoksiin johtaneita prosesseja ei voida pitää tyydyttävinä. Kummassakin tapauksessa päätös ajettiin läpi pikavauhtia nimistönsuunnittelusta vastaavaa kaupungin tahoa kuulematta. Lisäksi motiivina nimenmuutoksiin vaikuttaa olleen jonkinlainen brändinrakennuskilpailu kahden yliopistokaupungin kesken, mikä sotii nimistönsuunnittelun yleisperiaatteita vastaan. Kaavanimiähän ei yleensä anneta yritysten tai instituutioiden mukaan, sillä kilpailu nimistä olisi oletettavasti kovaa. On mahdotonta arvioida puolueettomasti, mitkä toimijat ansaitsevat nimikkopaikan ja mitkä eivät.

Metroasemien nimien ensisijainen tarkoitus on palvella matkustajaa kertomalla, missä tämä on. Alueennimet, kuten Ruoholahti, Vuosaari tai Kaisaniemi, toimivat tässä tehtävässä erinomaisesti. Kaisaniemen metroasemaa ympäröivät Kaisaniemenkatu, Kaisaniemen puisto ja Kaisaniemenlahti. Helsingin yliopisto taas on levittäytynyt neljälle kampukselle eri puolille Helsinkiä, joten nimen paikantavuus on varsin heikko. Jos yliopisto-opiskelija etsii Viikin kampusta, häntä tuskin erityisesti lämmittää löytää yliopiston päärakennus, joka sijaitsee lähes kymmenen kilometrin päässä.

Nimen Kaisaniemi taustalla on 1800-luvun alun ravintoloitsija Catharina ”Kaisa” Wahllund, jonka ravintola oli erityisesti vieressä sijaitsevan yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön suosiossa. Näiden vaikutuksesta ravintola Kaisaniemen nimi levisi tarkoittamaan puistoa ja myöhemmin koko lähialuetta sen ympärillä. Nyt, vajaat 200 vuotta myöhemmin, yliopisto on ajamassa päätöstä, joka poistaa Kaisaniemen keskeisenä liikennepaikan nimenä. Toisaalta jäljelle jää Kaisa-talo, metroaseman yläpuolella sijaitseva Helsingin yliopiston pääkirjasto.

 

Kirjoittaja on suomen kielen jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.

Metroasemien nimeäminen oli esillä Helsingin yliopiston nimistöseminaarissa lokakuussa 2014. Aiheesta puhuivat Johanna Lehtonen, Kaija Mallat ja Sami Suviranta.

 




Kielikello 4/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »