Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2014

Heikki Hurtta

Kieli kartalla

Onko faija teillä kundina?

Faija ja kundi ovat niin tunnettuja slangisanoja, että ne esitetään yleiskieltä kuvaavissa sanakirjoissakin. Ne kuuluvat lisäksi myös eräiden murteiden sanastoon.

viiva.gif

’Isää’ merkitsevä faija on mitä tavallisin slangisana. Faija tunnetaan kuitenkin myös eräistä eteläisen Suomen murteista. Levikki on kaksijakoinen: toisaalta sana kuuluu lounaismurteisiin, Länsi-Uudenmaan murteisiin ja eteläisimpiin hämäläismurteisiin, toisaalta lähinnä Viipurin ympäristön kaakkoismurteisiin. Nykyisen Suomen alueella puhuttavista kaakkoismurteista ei tietoja faija-sanasta juuri ole.

Samalla lailla levikiltään kaksijakoiset ovat myös faija-sanan eri äänneasut ja merkitys. Murteiden yleisestä äännerakenteesta johtuu, että läntisellä alueella puhutaan yleensä faijasta, idässä aina vaijasta. Merkitys taas jakautuu siten, että kaakkoismurteissa faija (siellä siis vaija) merkitsee aina ’isoisää’, lännessä taas enimmäkseen ’isää’ mutta paikoin sielläkin myös ’isoisää’. Suomen murteiden sanakirja on faija-artikkelissaan pitänyt ’isä’-merkitystä ehkä uudenaikaisena tai uudempana kielenkäyttönä: ilmeisesti on ounasteltu, että ’isän’ merkitys voisi murteissa olla slanginkin vaikutusta.

Viipurissa on kysytty: Vieläks siu vaijais (= isoisäsi) ellää? Vuoksen yläjuoksun varrella Jääskessä on muisteltu: Mummu ja vaija ain haastoit nii. Varsinais-Suomen Rymättylässä taas on neuvottu: Snuun täyty totel faijat (= isää), mitä hen keske tekemä, ja Salon liepeillä Perniössä on tarkistettu: Onks faija antanu luva?

Vanha faija ja isäfaija

Murteissa faija-sanalla on muitakin merkityksiä. Sanaa on käytetty aviomiehestä, perheen päästä (Vihdissä: mää niiti faijan kans) tai – usein leikillisesti – vanhasta miehestä: Uudenmaan Tuusulassa, jonka vanha murre kuuluu etelähämäläisiin murteisiin, on arveltu, että se meirän opettaja, se faija ei taira ittekkä osaa laskee.

4_14_kieli_kartalla_s26_pieni.jpg

Tunnetaan myös ’isää’ merkitsevä yhdyssana isäfaija. Länsi-Uudellamaalla Vihdissä on kerrottu: sik ku isäfaija erkaintui (= kuoli), talo joutui kertojalle.

Myös eteläisen Suomen ruotsalaismurteissa tunnetaan ’isää’ tai ’vanhaa miestä’ merkitsevä faja. Isoisä-merkitystä ei ruotsalaismurteiden faja-sanalla ole. Sana ei kuulu Pohjanmaan ruotsalaismurteisiin, joten suomen murteiden faija ja ruotsin murteiden faja muistuttavat toisiaan levikiltään.

Heikki Paunosen ”Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii” -sanakirjan mukaan Helsingin slangissa faija-sana merkitsee yksinomaan ’isää’; murteissa tavattavat muut merkitykset ovat slangissa tuntemattomat.

4_14_kieli_kartalla_s27_pieni.jpg

Mistä faija tulee? Ilmeistä on, että taustana on ruotsin ’isää’ merkitsevä sana far. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan (hakusana vaija) suomen murteisiin faija on lainautunut suomen ruotsalaismurteista, joissa on paitsi  faja myös faje, faijä, faiju; nämä taas ovat deminutiivissävytteisiä muodosteita sanasta fader, far ’isä’. Sanasta far taas on suoraan lainautunut suomen sana vaari, joka alkuaan on merkinnyt suomessakin paitsi ’isoisää, vanhaa miestä ym.’ myös ’isää’.

Kundi asiakkaana

Toinen laajalti tunnettu miespuoliseen henkilöön viittaava slangisana on ’poikaa, jätkää, miestä’ merkitsevä kundi. Sanan lähtökohtana on ruotsin ’asiakasta’ merkitsevä kund.  Suomen kundi-sanan ’asiakas’-merkityksen tuntevat myös yleiskielen sanakirjat (liikkeen vanha kundi, kantakundi), mutta tämä merkitys ei kuulu enää uudempaan slangiin; Paunosen sanakirjan mukaan ’asiakkaan’ merkitys on väistynyt Helsingin slangista 1950-luvun jälkeen.

Murteissa nuori lainasana kundi (usein kunti-asuisena) taas merkitsee juuri ’asiakasta’;  merkityksestä ’poika, jätkä, mies’ ei ole murretietoja. Kun Hämeen Hattulasta oli menty torille voita myymään, oli kokemuksena ollut, että kun oikein oli kuntia heti meni voi kellä oli suummukasta [= suun mukaista, maukasta] voita.

Murteiden kundi-sanan merkityksenä on myös ’vakituinen vieras tai vierasjoukko’: siällä (häissä) oli ensis semmonen oma kuntinsaj jokka siällä olivat kutsuttuina vieraina ja kuokkavieraat tulivat myöhemmin (Orivesi); se ei enää jouvak käyvä ollenkaan ko se oli ennen oikeen kunti meillä (Himanka).

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja.




Kielikello 4/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »