Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2014

Liisa Nuutinen

Kyberhyökkäyksestä kotoiluun – Kielitoimiston sanakirjan uudet sanat

Kielitoimiston sanakirjan jokainen uusi versio poikkeaa edellisestä. Sanakirjaan mm. lisätään uusia sanoja. Millaisia ovat sanakirjan tuoreimpien versioiden uudet sanat ja mitä ne kertovat ajastamme?

viiva.gif

Marraskuussa 2014 ilmestyi Kielitoimiston sanakirjan uusi sähköinen versio verkossa. Siinä on viitisensataa sanaa enemmän kuin aiemmassa, vuonna 2012 ilmestyneessä sähköisessä versiossa. Vuonna 2012 Kielitoimiston sanakirja ilmestyi myös painettuna, puolisen vuotta sähköisen jälkeen. Vuoden 2012 painettuun versioon sisältyy noin sata sellaista sanaa, joita ei ole saman vuoden sähköisessä versiossa.  

Esittelen tässä kirjoituksessa vuoden 2012 painetun sanakirjan sekä vuoden 2014 verkkosanakirjan uusia sanoja, joista kaikki eivät kuitenkaan ole uudissanoja. Joskus on jokin hyvinkin tavallinen sana jäänyt pois sanakirjasta, ja kun sen puuttuminen sitten havaitaan, sana lisätään sanakirjaan, vaikkei se uudissana olekaan. Jotkin sanat ovat myös saaneet viipyä sanakirjan ”odotushuoneessa”, kun on haluttu nähdä, jäävätkö ne käyttöön.

Somea ja tviittejä

Sanakirjan uusissa sanoissa on runsaasti edustettuna sosiaalinen media eli arkisemmin some, joka on tuonut uutta sanastoa noin 15 sanan verran. Sosiaalinen media on mukana jo vuoden 2012 sähköisessä versiossa, ja sen lyhenne some lisättiin sanakirjan vuoden 2012 painettuun versioon. Sosiaalisen median yleistymisen myötä ovat syntyneet yhteisöpalvelut eli verkkopalvelut, jotka tarjoavat mahdollisuuden ihmisten väliseen yhteydenpitoon sekä verkostoitumiseen esimerkiksi samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Tunnetuin verkkopalvelu on Facebook.

Toisenlainen yhteisöpalvelu on Twitter. Se on mikroblogipalvelu eli verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden mikroblogin ylläpitämiseen. Twitter-sanasta ja englannin tweet-verbistä on syntynyt sana tviitata (tai twiitata), jolla tarkoitetaan viestin lähettämistä Twitteriin. Nämä tviittaamalla lähetetyt viestit ovat tviittejä (tai twiittejä). Keskeinen tviittaamiseen kuuluva käsite on aihetunniste eli avainsana tai hashtag ’sosiaalisessa mediassa käytettävä, ristikkomerkistä ja sitä seuraavasta sanasta tai merkkijonosta koostuva tunniste, joka mahdollistaa samaan aihepiiriin kuuluvien viestien yhdistämisen’.

Netin keskustelupalstoilla keskustelun ja kommenttien asiallisuutta tarkkailevat moderaattorit eli moderoijat, ja tämä heidän harjoittamansa toiminta on moderointia eli sosiaalisessa mediassa moderaattorina toimimista. Viestien, juttujen, videoiden tms. lähettämistä verkkosivustolle kutsutaan arkikielessä postaamiseksi. Postauksia seuraavista yhden ryhmän muodostavat tykkääjät eli peukuttajat, jotka ylöspäin osoittavaa peukaloa kuvaavaa painiketta painamalla ilmaisevat pitävänsä postauksesta tai kannattavansa sitä.

Pilvipalvelusta maksumuuriin

Tietotekniikan uusia ilmiöitä on etäresurssipalvelu (arkisemmin pilvipalvelu), joka tarkoittaa hajautettua verkkopalvelua, jossa tietokoneita, ohjelmia ja tietoteknisiä palveluja käytetään verkon kautta. Verkkomaailman uhkana ovat valitettavasti yhä lisääntyvät verkko-, netti- eli kyberhyökkäykset, joilla pyritään tietoverkon kautta vahingoittamaan tai tuhoamaan tietoverkkoja tai -järjestelmiä.

Tietoverkkoihin liittyy myös maksumuuri eli tietoverkossa oleviin sisältöihin pääsyn estävä toiminto, jonka voi ohittaa maksamalla määräsumman palveluntarjoajalle. Esimerkiksi monet verkkolehdet ovat ottaneet maksumuurin käyttöön. Erilaisten sähköisten palveluiden yleistyminen on tehnyt helpommaksi myös henkilötieto- eli identiteettivarkaudet eli toisen ihmisen henkilötietojen, tunnusten tms. luvattoman käyttöönoton.

Uutta tekniikkaa ja lääketiedettä

Tulostustekniikka on kehittynyt niin, että nykyään voidaan tulostaa esineitäkin. Tämän mahdollistaa esinetulostus eli 3D-tulostus, joka tarkoittaa esineiden valmistamista erityisellä laitteella digitaalisen mallin pohjalta. Videoita ja ohjelmia pystyy katselemaan esimerkiksi Youtubessa suoratoistona. Suora- tai virtaustoistolla (arkisemmin striimauksella) tarkoitetaan yhtäaikaista tiedon siirtoa ja käyttöä niin, että käyttö aloitetaan ennen kuin tieto on kokonaisuudessaan siirretty vastaanottajalle.

Lääketieteeseen liittyviä sanakirjaan lisättyjä sanoja ovat aistiherkkä, biolääke ’lääke, jonka valmistuksessa on käytetty biotekniikan menetelmiä’, kipulaastari, lihavuusleikkaus sekä kaamosmasennuksen synonyymi talvimasennus.

Ekologiaa ja ruokasanoja

Arkiseksi luonnehditulla sanalla energiasyöppö viitataan paljon energiaa kuluttavaan laitteeseen, esineeseen tms., mutta myös voimia ja energiaa vievät ihmiset ja ilmiöt voivat olla energiasyöppöjä. Ekologian piiriin kuuluvia muita uusia arkisia ilmauksia ovat yhdysadjektiivit bensapihi ja vesipihi ’niukasti vettä kuluttava, vettä säästävä’. Kun yksi hankkii bensapihin auton ja toinen vesipihin pesukoneen, voi kolmas kuitenkin vielä olla ilmastoskeptikko – henkilö, joka ei usko maapallon ilmaston lämpenevän ihmisen vaikutuksesta.

Ekologisuutta heijastaa myös kausiruoka, ruoka jossa käytetään hyväksi kulloisenkin satokauden aineksia. Vanhan tinkimaito-sanan synonyymiksi on syntynyt tilamaito, siis suoraan karjatilalta ostettu raakamaito.

Ruoka-alan muita uusia sanoja ovat fudge ’lohkeava kerma- tai maitokaramelli’, kakkutikkari ’tikkukaramellin muotoinen leivonnainen’, englannin kielen pulled porkin suomalainen vastine nyhtöpossu, kasviperäinen makeutusaine stevia sekä whoopie ’pieni pyöreä leivonnainen, jossa on täytekerros kahden pehmeän leivospohjan välissä’. Näiden herkkujen vastapainoksi sanakirjasta löytyy ateriankorvike, joka on varsinkin painonhallinnan avuksi tarkoitettu, kokonaisen aterian korvaamaan suunniteltu vähäenergiainen elintarvike.

Muutoksia yhteiskunnassa

Viime vuosina Suomea ovat puhuttaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan uudistukset. Näiden myötä on kieleen syntynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarkoittava lyhennesana sote. Myös kuntauudistus ja kuntaliitokset ovat herättäneet keskustelua, ja kuntaliitosten myötä on mm. syntynyt liitoskuntia, kuntaliitoksessa uudeksi kunnaksi yhdistettyjä kuntia.

Nuorten yhteiskuntatakuulla eli nuorisotakuulla tarkoitetaan alle 30-vuotiaiden syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä. Nuorisotakuujärjestelmästä puhuttiin jo 1990-luvulla, mutta hallitusohjelmaan nuorisotakuu kirjattiin vasta vuonna 2011.  Kansalaisaloite ’kansalaisten uuden säädöksen antamiseksi tekemä aloite, johon tarvitaan tietty määrä allekirjoittajia’ kirjattiin Suomen lakiin 1.3.2012, ja vuoden kuluttua eduskuntakäsittelyyn luovutettu ensimmäinen kansalaisaloite koski turkistarhauksen lopettamista. Vuonna 2012 Suomeen rantautui myös joukkorahoitus, joka on jonkin tuotteen tai palvelun rahoituksen keräämistä yksityisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä lähinnä internetin välityksellä.

Varsinkin rakennusalan harmaan talouden kitkemiseksi tuli vuoden 2011 joulukuussa voimaan veronumerolaki. Sen myötä saatiin uudissana veronumero, joka on palkansaajien verokorttiin merkittävä yksilöivä numero. Marraskuussa 2011 tuli voimaan laki valvontarangaistuksesta, joka on vankilan ulkopuolella suoritettava rangaistus, jossa vankia valvotaan mm. teknisten välineiden avulla. Yksi tällainen väline on vangin nilkan ympärille kiinnitettävä elektroninen jalkapanta, josta käytetään myös nimitystä nilkkapanta.

Eri viranomaisten antamat hätä- ja viranomaistiedotteet vaihtuivat vuonna 2012 vaaratiedotteiksi. Vaaratiedote on viranomaisen antama tiedote, jolla varoitetaan kansalaisia uhkaavasta vaarasta ja tarvittaessa ohjeistetaan esimerkiksi suojautumaan. Vaaratiedote voidaan antaa esimerkiksi vaarallisen voimakkaiden ukkospuuskien vuoksi.

Vuonna 2013 voimaan tullut Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi kannettava yleisradiovero (arkisemmin Yle-vero) on korvannut aikaisemman televisiomaksun. Televisiomaksun poistumisen myötä katosivat myös televisiomaksutarkastajat. Yle-veroa on moitittu sen suuruuden vuoksi raippaveroksi. Sanalla tarkoitetaan varsinkin työntekijöiden ja eläkeläisten maksettavaksi tulevia epäoikeudenmukaisina pidettäviä veroja tai muita maksuja.

Muita ilmiöitä

Vuonna 2009 alkoi Suomessakin saada jalansijaa ilmiö nimeltä homing, jonka suomenkieliseksi vastineeksi tuli saman tien kotoilu. Kotoileminen on koti- ja käsitöiden harrastamista kiireisen elämänrytmin vastapainona. Hiljalleen on yleistynyt myös vanha mutta harvinainen verbi oleentua ja sen rinnakkaismuoto oleutua. Verbeillä on merkitykset ’mukautua’ (esimerkiksi leskeyteen) ja ’asettua, tekeytyä’ (anna taikinan oleentua jääkaapissa).

Myös joukkoistaminen ja talkoistaminen ovat viime vuosien ilmiöitä. Käsitteet ovat lähellä toisiaan, ja Kielitoimiston neuvontapuhelimessa kysytään toisinaan niiden eroa. Joukkoistamisessa annetaan tehtävä suoritettavaksi tai ongelma ratkaistavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen (internetissä lähetettävän) kutsun avulla. Talkoistamisella tarkoitetaan joukkoistamista silloin, kun siihen ei liity mitään rahallista korvausta – sehän ei perinteiseen suomalaiseen talkooperinteeseen kuulukaan.

Maahanmuutto on tuonut mukanaan muun muassa oikeusalan termit perheenyhdistäminen ’oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan ja hänen ulkomailla asuvan perheensä saattaminen yhteen kohdemaassa’, perheenkokoaja ’Suomeen muuttanut henkilö, jonka ulkomailla asuva perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella’ ja monietninen ’useaan etniseen ryhmään liittyvä, perustuva tai kohdistuva, monen eri etnisen ryhmän piirteitä sisältävä tms.’.

Arkista sanastoa

Hipsterit ovat nuoria aikuisia, jotka noudattavat uusia, vielä valtavirtaan kuulumattomia trendejä käyttäytymisessään, pukeutumisessaan ym. Hipsterit ja muutkin voivat hifistellä eli noudattaa pikkutarkkuutta, pyrkiä äärimmäisen viimeisteltyyn lopputulokseen, varustetasoon tms.

Muita arkiseen kielenkäyttöön kuuluvia sanoja ovat verbit nillittää ’valittaa (pikkuasiasta), niuhottaa’ ja stalkata ’vakoilla, seurata, tarkkailla, vainota’. Stalkkaamista harjoittavat ovat stalkkereita. Adjektiivilla tolkullinen tarkoitetaan kohtuullista ja järkevää.

Muovikasseissa kannettu ja yleensä ulkona juotu pussikalja on sanakirjassa ollut jo aiemmin. Nyt sanakirjaan on löytänyt tiensä juoksukalja eli varastettu tai baarissa tms. juotu mutta maksamatta jätetty olut. Pussikalja-sana alkoi esiintyä lehdissä 1990-luvun lopulla, ja juoksukalja 2000-luvun alkupuolella; varhaisimmat esiintymät lienevät vuodelta 2002. Tämäntapaiset sanat joutuvat joskus odottamaan sanakirjaan pääsyä pitkänkin aikaa, kun tarkkaillaan, jäävätkö sanat kieleen vai olivatko ne vain oman aikansa päiväperhosia.

 

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.




Kielikello 4/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »