Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2014

Jussi Kallio

Lukijoilta

Infrastruktuurin riivaamana

 Jos jokin sana kaipaa omakielistämistä niin infrastruktuuri. Sana on suomalaisen suuhun vaikeaääntöinen eikä aivan helppo kirjoittaakaan; kuitenkin se esiintyy tavallisessa sanomalehtitekstissä varsin taajaan. Sehän tarkoittaa yhteiskunnallisen toiminnan ja kehityksen välttämättömiä teknisiä perusedellytyksiä.

Sanalle on esitetty samankoosteista yhdyssanavastinetta: varusrakenne, jota suositti kovasti aikanaan kielilautakunnan jäsenenä kirjailija Arvo Salo. Eikä se hassumpi vastine olekaan, mutta kun sitä ei kumminkaan ole otettu Kielitoimiston sanakirjaan, se ei ole saanut pontta taakseen. Unioniteksteissä se tosin on pari kertaa vilahtanut (merkkisanojen kursivointi minun):

Komission tuki yhteistyötahojen toteuttamalle toiminnalle rajoittuu periaatteessa edellä – – mainittuihin varusrakennetta ja materiaalikuljetuksia koskeviin palveluihin. | Tukea ei myönnetä – – varusrakenteiden hankintakuluihin – –.

Olisiko löydettävissä jokin johdos, joka yhdyssanaa paremmin rinnastuisi perussanoihin? Ehdotan sanaa varusto. Esimerkiksi:

Toimiva varusto tarkoittaa toimivaa kaupunkia. | Varuston arkkitehtuurimalli perustuu sekä teoriaan että käytäntöön. | Kuluttajat tiedostavat yleensä vain pienen osan varuston rakenteesta. | Varuston sujuva ja häiriötön toiminta on erittäin tärkeää.

Varusto saattaa alkuun tuntua oudolta, mutta ainahan uudissanoihin on ensin totuteltava. Yksinkertaisena johdoksena varusto suopuu varusrakennetta paremmin yhdyssanojen osaksi: varustokohteet, satamavarusto, perusvarusto, palveluvarusto. Samoin siitä voi helposti tuottaa johdoksia, jos sellainen on tarpeen: varustoinen, varustollinen. Edelleen sana sopii vaivatta ja ilman toisteisuutta rakentaa teonsanan rinnalle: ”Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima varusto” (vrt. rakentaa infrastruktuuri tai rakentaa varusrakenne).

Eestissä ilmenee sama ongelma kuin suomessa. Siellä on infrastruktuurin vastineeksi esitetty uudissanaa taristu (vrt. tarind ’rakenne’). Samankaltaista ennakkoluulottomuutta asiassa voisi osoittaa suomen kieliyhteisö.

 

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Kotimaisten kielten keskuksen virkakielen huoltaja, jonka 1990-luvulla kehittämä uudissana kotoutua on kotiutunut suomeen.




Kielikello 3/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »