Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2014

Laura Niemi

Perusasiaa

Luvut ja tekstin hahmotettavuus

Tekstilaji ja tekstin tehtävä vaikuttavat siihen, onko luvut havainnollisempaa kirjoittaa numeroin vai kirjaimin.

viiva.gif

Luvut ilmaisevat elementtien määrää tai järjestystä jossain kokonaisuudessa. Ne luokitellaan peruslukuihin (yksi, kaksi, kolme jne.) ja järjestyslukuihin (ensimmäinen, toinen, kolmas jne.). Luvut voidaan kirjoittaa joko numeroin (1, 12, 5., 108. jne.) tai kirjoitettuna sanana (yksi, viides jne.).

Kirjaimin kirjoitetut luvut ovat yleensä yhdyssanoja (kuusitoista, sataviisikymmentäneljä, kolmaskymmenesseitsemäs, kymmenentuhatta, parisataa). Numeroin esitettynä nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitellään puolestaan kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen, jotta ne olisi helpompi hahmottaa. Ryhmät erotellaan toisistaan välilyönnillä, ei pisteellä: 1 402, 129 530, 5 000 000. Pitkätkin luvut kannattaa pysyttää tekstissä samalla rivillä esimerkiksi pakotettua rivinvaihtoa käyttämällä.

Kun nelinumeroinen tai sitä suurempi luku kirjoitetaan kirjaimin, kirjoitetaan selvyyden vuoksi erikseen ne jaksot, jotka vastaavat numeroilmauksen jaksoja: satakaksikymmentäyhdeksäntuhatta viisisataakolmekymmentä; tuhat neljäsataakaksi (~ tuhatneljäsataakaksi).

Tasaluvut miljoona, miljardi jne. kirjoitetaan kuitenkin tavallisesti erikseen:  viisi miljoonaa (~ viisimiljoonaa), seitsemäntoista miljardia (~ seitsemäntoistamiljardia).

Äkkiseltään saattaisi kuvitella, että kaikkien lukujen kirjoittaminen numeroin olisi juoksevassa tekstissä helpoimmin hahmotettava vaihtoehto, koska silloin luvut erottuvat ympäröivästä tekstistä. Numeroiden runsaus saattaa joskus kuitenkin hidastaa lukemista ja hankaloittaa hahmottamista. Lukija saattaa muun muassa joutua  miettimään, missä sijamuodossa numero taipuu. Esimerkiksi lauseen ”Kesäkuulle on huomioitu perusosa 3 päivälle” voi hahmottaa myös niin, että puhe on perusosasta numero kolme yhdelle päivälle, ei kolmesta päivästä.

Numeroin vai kirjaimin

Lukujen ja numeroiden käytössä on tekstityyppikohtaisia eroja. Runsas numeroiden käyttö sopii parhaiten matemaattisiin, tilastollisiin ja teknisiin teksteihin. Sen sijaan muunlaisissa paljon lukuja sisältävissä teksteissä, esimerkiksi yritysten vuosikatsausten ja esittelytekstien talousosioissa, luvut voi olla parempi kirjoittaa toisinaan sanoina selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi.

Perussääntönä voi pitää sitä, että luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin.

Asumistukea myönnetään kahdeksaksi kuukaudeksi.

Joka kolmas valtuuston jäsen vastusti uudistusta.

Myös tasaluvut, kuten sata tai tuhat, kannattaa kirjoittaa yleensä sanoina silloin kun luvun tarkkuus ei ole oleellista.

Asumistukea saavien määrä on jo yli miljoona.

Jos kyse on lukujen vertailusta, numeroin kirjoittaminen voi sen sijaan olla havainnollisinta.

Liittäkää hakemukseen tosite, että olette itse maksanut maaliskuun vuokrasta 25,77 euroa sekä lyhennyksen 100 euroa.

Esikoululaisten ryhmään otetaan 7 lasta ja leikki-ikäisten ryhmään enintään 12 lasta.

Sanajärjestys selkeyttää

Tekstissä eri merkityksiä ja tehtäviä edustavia numeroita ei kannata kirjoittaa peräkkäin, vaan sanajärjestystä voi muuttaa niin, että numeroilmausten välissä on muuta tekstiä:

Kokonaistuotto vuonna 2005 oli 5 350 000 €.
EI: Kokonaistuotto oli vuonna 2005 5 350 000 €.

Vastauksia tuli yli 100. Niistä 50 oli puutteellisia.
EI: Vastauksia tuli yli 100. 50 niistä oli puutteellisia.

Lukujen hahmotettavuuteen ei vaikuta pelkästään se, onko itse luvut esitetty numeroin vai kirjaimin, vaan myös se, onko numeroiden yhteydessä esiintyvät mitta- ja rahayksiköt kirjoitettu lyhenteiksi vai auki kokonaisiksi sanoiksi. Auki kirjoitetut lyhenteet tekevät tekstistä helppolukuisempaa.

150 e à 150 euroa
17 % à 17 prosenttia
20–40 %:lla à 20–40 prosentilla
1/2 à puolet

Samaan tekstiin saattaa helposti eksyä samasta raha- ja mittayksiköstä sekä lyhenne että auki kirjoitettu sana, mikä luo huolimattoman vaikutelman.

Teille myönnetään toimeentulotukea 428,53 e elokuulle, maksetaan vuokraa toimiston välityksellä 29,16 euroa ja pankkitilillenne 399,37 euroa.

Silloin kun luku esitetään kirjoitettuna sanana, mittayksikkökin kirjoitetaan aina auki.

Kokonaistuotto vuonna 2013 kasvoi seitsemän prosenttia.

Tekstin hahmotettavuutta ja selkeyttä heikentää se, että numeroiden kanssa käytetään paljon lyhenteitä ja usein sellaisessa järjestyksessä, että on vaikea tietää, mikä mihinkin kuuluu.  Tekstistä saattaa syntyä helposti muistiinpanomainen ja huolimaton vaikutelma.

Teille myönnetään kuntoutusrahaa 258,14 e elo- ja syyskuuksi /kk.

Toisenlainen järjestys selkeyttäisi tekstiä:

Teille myönnetään kuntoutusrahaa elo- ja syyskuuksi 258,14 e kuukautta kohti.

Numeroiden käyttö ei siis itsestään selvästi helpota tai hankaloita tekstin hahmottamista. Tekstityyppi ja konteksti vaikuttavat siihen, milloin luvut kannattaa kirjoittaa kirjaimin ja milloin numeroin. Kutakin tekstiä kannattaa katsoa aina omana kokonaisuutenaan ja pohtia, mitkä valinnat palvelevat lukijaa mahdollisimman hyvin.

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa kouluttajana.




Kielikello 3/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »