Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/1995

Teuvo H. Huotari

Lukijoilta

Vielä b, g, d

Suomen kielelle vieraat äänteet b, g ja d esiintyvät hauskasti sanassa brigadi, ja sen vastine suomessa prikaati osoittaa noiden äänteiden luonnollisen kohtalon.

Äänteet eivät ole vaikeusasteeltaan samanlaiset. d kuuluu suomen yleiskieleen, ja sitä kyllä opetetaan tarmokkaasti koulussa, ainakin minulle jäi sellainen muistikuva Kuopion Lyseosta 1940-luvulta.

Vaikeampi on b. Meillä on kuitenkin sen verran tavallisten sanojen pareja, jotka eroavat toisistaan vain b : p -suhteessa (minimipareja), että b-äänteen huolellista ääntämistä voi edellyttää sivistyneeltä ihmiseltä. Esimerkkejä: paletti – baletti, pussi – bussi, passi – Bassi, paarit – baarit.

Täysin mahdoton äänne suomalaiselle on g. Sen fonologinen kuormitus on niin vähäinen, että kaikessa opetuksessa sen oikean ääntämisen opettaminen lyödään laimin. Huvittavia mutta niin keinotekoisia ovat seuraavat esimerkit: Gorilla kantaa hedelmiä korilla ja Germaani, älä juo kermaani. Vasta viime vuosina olen löytänyt muutaman järkevämmän parin: guru 1. ’henkinen opettaja’, 2. ’jonkin alan auktoriteetti’ – kuru ’tunturirotko’; taiga ’Siperian metsävyöhyke’ – taika; granaatti 1. ’eräs siliikaattimineraali’, 2. ’eräs omenapuulaji, Punica grantum’ – kranaatti.

Olen harrastanut vieraita kieliä yli puoli vuosisataa. Vähääkään liioittelematta voin sanoa, että yksikään vieraan kielen opettaja ei ole koskaan puhunut genetiivistä vaan kenetiivistä. Eikä sitä voine opettajallekaan kohtuullisesti synniksi lukea. (Vieraiden äänteiden opettamisesta viittaan artikkeliini Suomen venäjänopettajat ry:n lehdessä ”Aspekt” 2/1985.)

Lehtori Pirkko Vapaavallalla oli edellisessä Kielikellossa (1/95, ks. Lue myös) hauska juttu sekaannuksesta Karpo – Garbo. Minulla on myös omakohtainen valaiseva esimerkki. Kysymykseeni erään turkulaisen harrastuksista sain vastauksen poraus. Lukija on nyt asian viitekehyksessä, joten hänellä raksuttanee vähemmän aikaa kuin minulla tositilanteessa: kyseessä oli bodaus.

Teuvo H. Huotari
tuomari
Turku




Kielikello 2/1995
Alkuun

Jaa

Lue myös:

b ja g kuuluvat myös puhekieleen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »