Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2014

Katriina Martikainen-Lauttamus

Lukijoilta

Seriöösiä säestystä

Musiikkiaiheisessa artikkelissaan (Kielikello 1/2014) Taru Kolehmainen arveli, että termi vakava musiikki olisi käännöslainaa ruotsista (seriös musik) ja esitti kysymyksen, mitä vakavaa on Mozartin hilpeissä ooppera-aarioissa tai Straussin valsseissa.  

Vakava musiikki on varmastikin käännöslaina ruotsista, mutta valitettavasti seriös-sanan merkitys on käsitetty väärin.  Sana pohjautuu ranskan adjektiiviin sérieux, jonka merkitys ei suinkaan aina ole ’vakava, totinen’. Esimerkiksi étudiant sérieux on suomeksi lähinnä ’tunnollinen, ahkera opiskelija’. Yritys, firma tai yhdistys voi myös olla ”seriöösi”, toisin sanoen luotettava, vakavasti otettava, asiaansa paneutuva.  Myös ruotsiksi sanotaan seriöst företag.  Seriös musik on siis luotettavan ammattimiehen vakavissaan tekemää, hilpeää tai vakavaa musiikkia. Mikä olisi luonteva suomennos? Vastakohtana tulee mieleen jonninjoutava, tyhjänpäiväinen, pinnallinen.

Taru Kolehmainen otti taas kiitettävästi kantaa boikottiin julistetun säestää-verbin puolesta. On merkillistä, että boikotista huolimatta monien musiikkioppilaitosten ohjelmassa on edelleen ”vapaa säestys”, ja aiheesta on kirjoitettu oppikirjojakin. Boikotoivat pianistit huomauttaisivat arvatenkin, että on aivan eri asia säestää liedlaulajaa – anteeksi, soittaa liedlaulajan pianopartnerina – kuin vaikkapa säestää yhteislaulua illanistujaisissa. Tästä lied-yhteydestäkö johtunee, että boikotoivat muusikot ovat nimenomaan pianisteja. Säestäähän voi muillakin instrumenteilla; Sibelius-Akatemiankin ohjelmassa oli syksyllä kurssi nimikkeellä ”Säestä viululla”.

Kuten Taru Kolehmainen oivaltavasti huomautti, säestämisen kiertoilmauksista jää usein puuttumaan se olennainen vivahde, että työskennellään yhdessä tois(t)en kanssa. Kosti Vehanen tuli tunnetuksi Marian Andersonin säestäjänä; he tekivät siis yhteistyötä tasavertaisina taiteilijoina. ”Marian Andersonin pianisti” toisi mieleen samanlaisia assosiaatioita kuin vaikkapa ”Marian Andersonin autonkuljettaja”, nimittäin että kyseessä on laulajattaren itselleen palkkaama työntekijä, joka epäitsenäisesti hoitaa työnantajan hänelle määräämiä tehtäviä.




Kielikello 2/2014
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Apua musiikista kirjoittavalle (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »