Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2014

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Kielen liikkeet

Tässä Kielikellon numerossa kuvataan erilaisia suomen kielen ääripäitä, kun esillä ovat toisaalta vanha kirjasuomi ja toisaalta tuorein Helsingin koululaisslangi. Kieli joustaa, liikkuu ja omaksuu ajan mukanaan tuomat uudet käsitteet, olipa kyse historian tapahtumiin liittyvistä termeistä tai nykypäivän uusperheen jäsenten nimistä.

Kysymykset ovat samoja eri aikoina: Oma vai vieras sana? Mikä on sanan tyyliarvo? Miten täsmällisesti se kuvaa käsitettä? Millaiset kielen rakenteet ovat ”oikeinta” suomea? Näkökulmia on monia, ja nekin voivat muuttua. Eri aikojen raamatunkäännöstyössä suomen kielen asiantuntijat ovat milloin pyrkineet eroon edellisten käännösten vanhentuneista muodoista, milloin taas palauttaneet niitä traditioon vedoten.  Tätä liikettä selvittää Taru Kolehmainen kirjoituksessaan ”Raamatun kieltä eri suuntiin”. Aila Mielikäinen taas pohtii sanoja uskonpuhdistus ja reformaatio sekä tulee samalla selvittäneeksi mm. yhdyssanojen merkitysoppia. 

Ilmauksia ei aina voi panna paremmuusjärjestykseen, vaan niillä on usein paikkansa eri tekstilajeissa. Tämä koskee niin yksittäisiä sanoja kuin rakenteitakin. Jäykkänä ja etäisenä pidettyä virkakieltä on pyritty parantamaan eri keinoin, ja yhtenä keinona on ollut siirtyminen sinutteluun asiakaskirjeissä. Sitäkään ei koeta yksiselitteisen kohteliaaksi, vaan eri tilanteet edellyttävät erilaisia puhuttelun keinoja, mikä selviää Marianne Laaksosen artikkelista.

Mutta miten paljon kielenkäytön pitää joustaa? Mitä tapahtuu, kun suomen kielelle ominaista sanojen ja nimien taivutusta muutetaan välineen ehdolla? Laura Niemi pohtii tätä blogissaan Oltiin Jarkkon kanssa #lätkämatsi:ssa (Kotuksen verkkosivut 26.5.2014). Hän kertoo, että sosiaalisessa mediassa kaksoiskonsonantin k, p tai t sisältäviä nimiä ei aina taivuteta normaalisti (esim. JarkkoJarkon), vaan taivutuspääte lisätään perusmuotoiseen nimeen [”Jarkkon”] – ”ilmeisesti siksi, että Facebook ei tunnista käyttäjää eikä tee nimestä linkkiä, jos toisen k:n, p:n tai t:n jättää pois. Twitterissä perusmuotoisen sanavartalon ja taivutuspäätteen väliin lisätään usein kaksoispiste, yhdysmerkki tai heittomerkki silloin, kun sana halutaan merkitä aihetunnisteeksi, tähän tapaan: ’Olen järkyttynyt tästä #yliopistoisku’sta!’”

Nimien taivuttaminen voi tosin ollakin joskus hankalaa, sillä taivutukseen vaikuttavat monenlaiset seikat: nimi esimerkiksi joko halutaan erottaa vastaavasta yleissanasta tai sitten päinvastoin taivutuksella halutaan osoittaa yhteys siihen. Apua on tarjolla, sillä sukunimien taivutusta koskevan tietokannan lisäksi Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla on nyt etunimiä koskeva taivutushakemisto, joka esitellään tässä Kielikellon numerossa. Ohjeet eivät ole kiveen hakattuja, vaan taivutuksessa on runsaasti vaihtelua, ja hakemistoa täydennetään ja hiotaan mm. Kotuksen verkkosivuilla edelleen tehtävien yleisökyselyjen avulla – siis kuten tähänkin asti yhteistyössä kielenkäyttäjien kanssa.




Kielikello 2/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »