Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2014

Riina Klemettinen

Jokisen eväät

Rektiogate ja muita skandaaleja

Mikä yhdistää lautakasaa ja lusikkaa? Entä ilmastoa ja Irakia? Mitä yhteistä on Pekka Himasella ja Monica Lewinskyllä? Tai haltialla ja rektiolla?

viiva.gif

Watergate-skandaalilla viitataan 1970-luvun alkupuolella Yhdysvaltojen poliittista elämää kuohuttaneisiin tapahtumiin, joiden vuoksi maan silloinen presidentti Richard Nixon joutui lopulta eroamaan virastaan. Skandaali nimettiin Washingtonissa sijaitsevan Watergate-rakennuksen mukaan. Tapahtumat saivat alkunsa, kun Nixonin edustaman republikaanipuolueen agentit murtautuivat rakennuksessa sijaitsevaan demokraattipuolueen päämajaan.

Osaltaan Watergate-skandaalin merkittävyydestä kertoo se, että sittemmin erityyppisiä kohujuttuja ja selkkauksia on alettu nimetä gate-päätteen avulla – myös suomen kielessä. Kyseessä voi olla esikuvansa mukaan poliittinen skandaali. Irak-gatena tunnetaan tapahtumat, jotka johtivat pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon kesällä 2003. Matti Vanhanen puolestaan joutui lujille lauta- tai lautakasagaten yhteydessä vuonna 2009. Tuolloin Vanhasen epäiltiin rakentaneen taloaan lahjuksena saaduilla laudoilla. Kohun jälkeen kaikki tietävät, että tuppeen sahatulla puutavaralla tarkoitetaan lankkua tai lautaa, jonka sivusahaus eli särmäys on jätetty tekemättä.

Kevyempää poliittista sarjaa edustaa rynnäsgate. Se pääsi valloilleen, kun poliitikko Mauri Pekkarisen väitettiin käyttäneen loukkaavaa rynnäs-sanaa ja odottaneen kuumeisesti pääsyä korjailemaan mikrofonia naispuolisen keskustelijan jakun rintamuksessa. Myös akateemisella maailmalla on omat skandaalinsa. Vuonna 2009 järkyttänyt ilmastogate – englanniksi climategate – koski ilmastonmuutosta käsittelevän tutkimustiedon vääristelyä.

Paitsi paikannimeen, gate-pääte voi hyvin liittyä myös henkilönnimeen, henkilöityväthän skandaalit usein johonkuhun ihmiseen. Yhdysvalloissa presidentti Bill Clintonin kohtaloksi koitui suhde nuoreen avustajaansa – eli Lewinsky- tai Monica-gate. Kotoinen Himas-gatemme taas liittyy filosofi Pekka Himasen laatimaan tulevaisuusselontekoon: oliko selvitys siihen käytetyn rahan arvoinen?

Aluksi erilaiset gatet kytkeytyivät vähintään vakavahkoihin yhteiskunnallisiin tapahtumiin, joihin liittyi usein salailuja ja todellisen tilanteen peittelyä, kuten alkuperäisessä Watergate-skandaalissa. Myöhemmin miltei mikä hyvänsä kulmakarvoja kohotuttava tapahtuma on voinut saada oman gate-nimityksensä.

Vuonna 2004 nuorisoidoli Justin Timberlake tuli ”vahingossa” paljastaneeksi tähtilaulaja Janet Jacksonin rinnan kesken Super Bowlin puoliaikashow’n, ja seurauksena oli viikkokausia vellonut nipplegate eli nännikohu. Oma nännigatemme syntyi samana vuonna Linnan kutsuilla, kun nuori laulajatar saapui juhliin ilman rintaliivejä. Naisen nännit piirtyivät esiin ohuen kankaan alta, eikä lööppikohua voinut estää.

Vielä mitättömämmästä tapauksesta itsenäisyyspäivän vastaanotolta saatiin meheviä otsikoita vuonna 2009: lusikkagate syntyi, kun Sauli Niinistön kumppani Jenni Haukio hörppi kahvia lusikka kupissa. Etikettihän opastaa asettamaan lusikan lautaselle ennen juomista. Skandaali on siis laimentunut myrskyksi vesilasissa – tai kahvikupissa.

Viime aikoina valtakuntaa on kuohuttanut kaksikin kieleen liittyvää gate-tapausta: haltia- ja rektiogate. Ensin ihmeteltiin haltiagatea, kun suomen kielen lautakunta katsoi, että uskomusolentoa merkitsevän haltijan voi yhtä hyvin kirjoittaa ilman j:tä (haltia). Toistamiseen lautakunta repäisi hyväksymällä alkaa tekemään -rakenteen osaksi hyvääyleiskieltä. Rektiogateksi nimetty tapaus puhutti laajasti uutisissa ja lehtikirjoituksissa.

 

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimittaja.

 




Kielikello 1/2014
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »