Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2014

Elina Heikkilä

Perusasiaa

Talolla tavataan!

Onko seminaari Säätytalolla vai Säätytalossa?  Oletko töissä Maanmittauslaitoksessa vai Maanmittauslaitoksella? Valinta sisä- ja ulkopaikallissijojen välillä on joskus vivahteista kiinni.

viiva.gif

Suomen kielen sisäpaikallissijoilla ilmaistaan tyypillisesti sijaintia rajatun tilan sisäpuolella sekä siirtymistä tällaiseen paikkaan tai sieltä pois (veneessä, veneestä, veneeseen). Tällöin puheena oleva paikka hahmottuu jollakin tavoin säiliömäiseksi tai kolmiulotteiseksi. Sisäpaikallissijoilla voi ilmaista myös kiinteää kosketusta johonkin pintaan (roska silmässä, pane pipo päähän).

Ulkopaikallissijoilla puolestaan ilmaistaan sijaintia jonkin esineen tai paikan ulko- tai yläpinnalla sekä siirtymistä tällaiselle pinnalle tai siltä pois (pöydällä, pöydältä, pöydälle).  Niillä ilmaistaan myös sijaintia jonkin nimetyn paikan läheisyydessä tai luona, äärellä tai alueella (pihatalkoot museolla, lähtö museolta, paluu museolle).

Vain sisällä vai myös ulkosalla?

Rakennusten nimet taipuvat ensisijaisesti sisäpaikallissijoissa, kun on puhe nimenomaan sisätiloista:

Poikkeapa kylätalossa, olitpa sitten kesä- tai talviasukas! │ Joko pian pääsee jäähalliin luistelemaan?

Ulkopaikallissijaa on taas paikallaan käyttää silloin, kun puhutaan sekä sisä- että ulkotiloista taikka pelkästään rakennuksen pihapiiristä tai lähialueesta:

Joulumyyjäiset Rastilan kartanolla [tapahtumassa myös hevosajelua ja makkarateltta] │ Kaikki kynnelle kykenevät perinteisiin yleisurheilukilpailuihin Salo-Peltolan seurojentalolle!

Ulkopaikallissijaa käytetään melko paljon silloinkin, kun on selvästi puhe sisätiloista. Ulkopaikallissijan käyttö voi johtua useista syistä:

1. Rakennuksen nimeä on yksinkertaisesti tapana taivuttaa ulkopaikallissijoissa. Etenkin talo-loppuisia nimiä on vanhastaan taivutettu ulkopaikallissijoissa, ja ulkopaikallissijainen taivutus on yleinen myös nimissä, joiden loppuosana on huone, kasino, klubi, koti, maja, torppa tai tupa.

Kansalaiskeskustelu Vanhalla ylioppilastalolla │ Helsingin Kaivohuoneella rokattiin Popedan tahtiin │ Tyttöjen Tuvalla on aina aikuisia, joilla on aikaa olla yhdessä, jutella ja tehdä mukavia asioita yhdessä tyttöjen kanssa.

Silti useimpia tämäntyyppisistä nimistä on yhtä mahdollista taivuttaa sisäpaikallissijoissa. Taivutuksen vakiintuneisuuskin vaihtelee nimikohtaisesti, joten yleisohje voi olla vain suuntaa antava.

2. Ulkopaikallissija ilmaisee, että rakennusta käytetään johonkin muuhun kuin perustarkoitukseensa.

Kamarimusiikkia kaupungintalolla │ Perinteiset joulumyyjäiset Puolimatkan koululla │ Meille on tärkeää, että työn lomassa toimistolla voi myös viihtyä.

3. Ulkopaikallissijalla voi myös osoittaa, että rakennuksessa käynti kestää vain lyhyen aikaa tai toiminta on tilapäistä tai kertaluonteista.

Kävin koululla hakemassa läksyt tytölle – –. │ Muistakaahan pistäytyä kirkolla tänään, jos teitte ruokapiiritilauksen! │ Pääministeri Katainen luennoi yliopistolla tänään.

Missä olitkaan töissä?

Julkishallinnon organisaatioiden nimiä taivutetaan yleensä ensisijaisesti sisäpaikallissijoissa (esim. kansliassa, keskuksessa, ministeriössä, virastossa). Tällöin korostuu organisaation luonne asiointi- ja työpaikkana.

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät Maanmittauslaitokseen 1.1.2010. | ELY-keskuksesta saa neuvoja yrityksen perustamiseen, apua liikeidean arviointiin sekä koulutusta yritystoiminnan aloittamiseen ja hallintaan.

Myös ulkopaikallissijat ovat mahdollisia, kun halutaan korostaa organisaation luonnetta vastuullisena toimijana tai työntekijöiden muodostamana kollektiivina:

Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyivät käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle 1.1.2010. │ Vuoden eläinlääkäri työskentelee Puolustusvoimilla │ – – miten henkilöt jaksaisivat pidempään töissä yliopistolla.

Vastaavasti ollaan töissä myös valtiolla, kunnalla ja kaupungilla, kun puhe on siitä, minkä organisaation palveluksessa on, eikä siitä, missä työpaikka fyysisesti sijaitsee:

Kreikan valtiolla on töissä vähemmän ihmisiä kuin maassa on työttömiä. │ Tuhannet lähtevät eläkkeelle Helsingin kaupungilta lähivuosina.

Oppi- ja tutkimuslaitosten nimiä taivutetaan kuitenkin yleensä sisäpaikallissijoissa silloin, kun on puhe niiden perustehtävistä eli opetuksesta, opiskelusta ja tutkimuksesta:

Aalto-yliopistossa opiskellaan tekniikkaa, taloutta ja taidetta. │ Poliisiksi voi Suomessa valmistua vain Poliisiammattikorkeakoulusta Tampereelta.  │ Työskentelen yliopistoon kuulumattomassa tutkimuslaitoksessa.

Osastolla ja osastossa

Organisaation osista käytetään useimmiten sisäpaikallissijoja:

Miten opintonsa päättänyt ilmoittautuu TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi?  │ Lastenneurologiseen yksikköön hoitoon pääsemiseksi tarvitaan aina lääkärin lähete.  | Miksi vahinkoilmoitusta ei otettu vastaan [vakuutusyhtiön] konttorissa?

Taivutusmuodon valinta riippuu kuitenkin asiayhteydestä ja näkökulmasta. Silloin, kun osastoa tarkastellaan asiakkaan tai muun kävijän näkökulmasta, käytetään ulkopaikallissijaa: sairaalan teho-osastolla, tavaratalon kosmetiikkaosastolla, yrityksen messuosastolla.  

Potilaat tulevat osastolle joko kutsuttuina tai päivystyspotilaina.  │ Se, että olen myyjänä kodinelektroniikkaosastolla ei vielä tarkoita, että tuntisin kaikki markkinoilla olevat laitteet. │ A-klinikalle voi tulla myös arviokäynnille – –. 

Sisäpaikallissija on puolestaan luontevampi, kun osastoa tarkastellaan organisaation rakenteen ja toiminnan näkökulmasta:

Kielenhuolto-osastossa huolletaan suomea ja annetaan kielenkäyttöä koskevia suosituksia ja ohjeita. │ Yleisönosastoon voi kirjoittaa kuka tahansa, mutta ei aivan mitä tahansa. │ Klinikassa hoidetaan pääasiassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilaita.

Aina selvää merkityseroa sisä- ja ulkopaikallissijan välillä ei ole edes osoitettavissa. Niinpä mm. seuraavaan esimerkkiin sopivat molemmat yhtä hyvin:

Laitoksessa  ̴ laitoksella tehdään taloustieteellistä tutkimusta ja laaditaan suhdanne-ennusteita.

Kirjoittaja työskentelee Kotimaisten kielten keskuksessa.

Esimerkit on poimittu internetistä.




Kielikello 1/2014
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Säätytalossa vai Säätytalolla? (Vapaasti luettavissa)

Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »