Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2014

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdä, alkaa mennä rinnalla. Päätös ei ollut lautakunnalle helppo, sillä tiedossa oli, että suosituksen muutos herättää paljon voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Päätöksestä tiedotettiin 5. helmikuuta, minkä jälkeen heräsikin kiivas ja tunnepitoinen keskustelu.

Taustaa ja perusteluja

Alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen murrelevikkiä voi karkeistaen luonnehtia niin,  että alkaa tehdä on taustaltaan itäinen ja alkaa tekemään läntinen. Kuitenkin laajalti länsimurteissa, mm. Satakunnassa, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, alkaa-verbin tilalla on useimmiten ollut ruveta-verbi, ja itämurteisiin kuuluvissa kaakkoismurteissa (ympäristöineen) myös käydä-verbi (käydä tekemään). Vahvin alkaa tekemään -muodon asema on ollut Peräpohjolan murteissa. Nykypuhekielessä alkaa tekemään -muoto on levinnyt kaikkialle Suomeen. Yksi syy yleistymiseen saattaa olla se, että murteissa tavallista ruveta-verbiä on jostain syytä ryhdytty karttelemaan, ja ruvetaan tekemään -rakenteen tilalle on vaihtunut alkaa tekemään (muita syitä pohtii Ilona Herlin kirjoituksessaan Mitä oikeastaan on alkaminen?, ks. Lue myös).

Muoto alkaa tehdä muodostui kielenhuollon ohjeeksi 1800-luvun lopulla. Vielä 1600- ja 1700-luvulla alkaa tekemään -rakenteita käytettiin teksteissä, esim. [Jumala oli] jällens alcanut hänen armons heille osottaman (lue: ”osottamaan”;Biblia 1642). Eräissä 1800-luvun kieliopeissa (mm. Y. Koskinen 1860, A. W. Jahnsson 1871 ja E. N. Setälä 1880) kuitenkin omaksuttiin kanta, jonka mukaan alkaa-verbin yhteyteen kuuluu vain verbin perusmuoto, siis alkaa tehdä. Kieliopeista tämä käsitys levisi kouluopetukseen, jossa sitä on opetettu hyvin tiukasti.

Kielen järjestelmän kannalta alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muodot ovat esimerkki yleisestä ilmiöstä: kahden kutakuinkin samaa merkitsevän muodon vaihtelusta. Vastaavanlaista vaihtelua on  vaikkapa ilmauksissa  ehtiä tehdä ~ tekemään, saada tai tulla tehdyksi ~ tehtyä ja taivutusmuodoissa omenia ~ omenoita, palvelujen ~ palveluiden ~ palveluitten.

Kieleen ja kielenkäyttöön liittyy kuitenkin aina myös asenteita ja mielipiteitä. Pitkän tradition ja tiukan kouluopetuksen vuoksi alkaa tehdä- ja alkaa tekemään -muotojen sopivuutta koskeva normi on irronnut laajemmasta yhteydestään ja normi ja sen hallinta ovat jopa alkaneet edustaa käsitystä hyvästä kielestä. Siksi normin muuttamiseen on suhtauduttu hyvin tunnepitoisesti.

On kuitenkin myös suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Osa ei ole opetuksesta huolimatta omaksunut kirjoitetun kielen normia – ehkä juuri siksi, että kielen järjestelmän kannalta alkaa tekemään -rakenne on neutraali. Paljon on myös niitä kielenkäyttäjiä, jotka itse käyttävät mieluummin jompaakumpaa muotoa mutta mielessään hyväksyvät myös toisen muodon olemassaolon.

Suomen kielen lautakunnan päätös hyväksyä muodot alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkaisiksi ei tarkoita, että alkaa tehdä -muotoon tottuneen tarvitsisi muuttaa omaa kielenkäyttöään. Kukin voi valita sen muodon, joka hänen kielikorvaansa miellyttää enemmän.

 

Lisää luettavaa:

Maamies, Sari: Aletaanko tehdä vai tekemään? – Kielikello 2/1999.

Ikola, Osmo: Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista. – Kielikello 2/1984.

Vilppula, Matti: Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”. – Kielikello 2/1984.

– Artikkelit ovat vapaasti luettavissa Kielikellon arkistossa, www.kielikello.fi.

 




Kielikello 1/2014
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Mitä oikeastaan on alkaminen? (Vapaasti luettavissa)

Aletaanko tehdä vai tekemään? (Vapaasti luettavissa)

Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista (Vapaasti luettavissa)

Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan” (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »