Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2013

Sari Maamies

Kysyttyä

Verkkaiseen tahtiin

Kysymys: Sanan verkkainen merkitys ihmetyttää. Sitä käytetään merkityksessä ’hidas, hätäilemätön’, mutta joskus myös aivan päinvastaisesti merkityksessä ’nopea’. 

Vastaus: Yleiskielessä sanojen verkkainen ja verkkaisa merkitys on ’hidas, hätäilemätön, rauhallinen’, esim. verkkainen kävely, myynnin verkkainen kasvu. Tämä merkitys on myös murteissa kaikkialla tunnettu.

Murteissa tunnetaan kuitenkin myös toisenlainen merkitys. Murrearkistossa on muutama tieto verkkainen-sanan merkityksestä ’reipas, ahkera, työssään nopea ja huolellinen; kärsivällinen, väsymätön, sitkeä’ (Ypäjältä, Somerolta ja Tammelasta); enemmän tietoja on verkkkaisa-sanan käytöstä merkityksessä ’ahkera, kärsivällinen, väsymätön’.

On epäselvää, miten verkkainen- ja verkkaisa-sanoilla voi olla kaksi näin erilaista merkitystä. Murteissa tunnetulla sanalla verkka (johon voi olettaa mm. sanojen verkkainen, verkkaisa, verkalleen perustuvan) on samalla lailla kahtalainen merkitys: ’hiljainen, hidas’ ja toisaalta ’ahkera, uuttera, kestävä, sitkeä’. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1975) tulkitsee, että  kyse on kahdesta erilähtöisestä verkka-sanasta, ei vain yhden sanan eri merkityksistä. Toisena arveluna kirja esittää, että kyse sittenkin olisi samasta sanasta, jossa on tapahtunut merkityksenkehitys ’kestävä, sitkeä’ > ’paikallaan pysyvä’ > ’hidas’.

Etymologisen sanakirjan esittämää arvelua merkityksenkehityksestä voisi tukea Ruovedeltä oleva esimerkki verkka-sanan käytöstä: ”On sillä verkkaa ollu kun tommosen kiviailankin on tehny.” – Kiviaidan teko on vaatinut kärsivällisyyttä, sitkeyttä, ahkeruutta, ja työ on ollut hidasta.

Verkkainen-sanan merkityksestä ’työssään nopea’ on murrearkiston laajassa aineistossa vain yksittäisiä esimerkkejä.  Se herättää epäilyksen, että merkitys ’nopea’ ei olisi vanha vaan myöhempää kehitystä.

Internetin keskustelupalstoilla verkkainen- ja verkkaisesti-sanojen merkitys näyttää olleen aiheena useammankin kerran. Keskustelu osoittaa, että myös merkitys ’nopea, nopeasti’ on nykykielessä monien tuntema, vaikka yleiskieltä kuvaavat sanakirjat mainitsevat vain vastakkaisen merkityksen ’hidas, hätäilemätön’. Tämä merkitys on suositeltava yleiskielisissä yhteyksissä väärinkäsitysten välttämiseksi.




Kielikello 4/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »