Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2013

Marjatta Palander

Havaintoja

Susi-havainto Itä-Suomesta

Kirsti Aapala esitteli Kielikellossa 3/2013 kiintoisassa artikkelissaan susi- ja hukka-sanojen käyttöä murteissa ja yleiskielen sanonnoissa. Mukana olivat mm. epäonnistuneesta tekeleestä käytettävät ilmaukset jostakin tulee susi ja sen synonyymi jokin menee susiksi. Jälkimmäinen sanonta on saanut Pohjois-Karjalan ja Kainuun savolaismurteissa poikkeuksellisen yksiköllisen asun jokin menee suseksi. Susi-sanan heikkoasteinen taivutusvartalo on siis suse- eikä suve- (suven, suvet), joka olisi murteissa odotuksenmukainen. Sanonnasta mennä suseksi on suomen murteiden sana-arkiston sekä muoto-opin arkiston kokoelmissa havaintoja ainakin Valtimolta ja Suomussalmelta, ja itse olen kuullut tämän asuista rakennetta toistuvasti Pohjois-Karjalan keskiosissa:

Meni suseksi elim myttyyn. (Suomussalmi)

Jos Keijo ei ois ollut [rakentamassa] niin ne [uudet portaat] ois männys suseks. (Outokumpu)

Susi-sanan suse-vartaloista taivutusta on tavattu muissakin sijoissa Kainuun ja paikoin Pohjois-Karjalan murteissa. Alpo Räisänen mainitsee Kainuun murteiden äännehistoriassaan (1972: 156–157), että tällaiset muodot ovat suorastaan vallalla suurimmassa osassa Kainuuta, esim. ilivessusella on pyöreät jälet (Puolanka). Kuitenkin Koillismaalla, Kajaanin mlk:ssa, Vuolijoella ja Vaalassa enemmistönä ovat suven tai suen -tyyppiset muodot. Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmissa on Valtimolta esimerkki:

Tulin tännekkii kahtomaan, sano mies, kun susenkuoppaan putosi.

S:llisenä susi-sana voi Kainuun murteissa taipua myös yksikön partitiivissa, asussa susta tai jopa susea:

Se oli noussus sinnep puuhun sen susej [tarkoittaa: ilveksen] jälessä ja, sittä noussun nii ylläälle että se ylti lyvväs stä susta. (Suomussalmi; MA.)

No ei kun tuota oli semmonen sattu, semmone’ olemaan nii’ että sussea (!) ei kantanus se lumi ja ei muuta kun jäläkeen työntyvät hiihtamaan ja jeäkaeralla oli lyöneet. (Kuhmo; Räisänen 1993:  212.)

Susi-sanan suse-vartaloisia taivutusmuotojaesiintyy myös karjalan kielessä: suzel, suzed (Suojärvi), suzekse, suzet (Säämäjärvi), esim. suu on kui suzel väĺĺä; on kui suzed bokalleh [ts. elävät häpeämättömästi](Suojärvi). Kuitenkin karjalassa sana susi esiintyy yleisimmin kiteytyneissä sanonnoissa, kuten sananparsissa, arvoituksissa ja vertauksissa; muissa yhteyksissä käytössä on hukka. (KKS, hakusana susi.)

Sanonnoissa poikkeuksellinen taivutusmuoto voi säilyä alueellisesti pitkäänkin. Itä-Suomessa mennä suseksi -sanomuksella saattaa siis kaikesta murteiden tasoittumisesta huolimatta olla tulevaisuutta epäonnisista yrityksistä puhuttaessa.

 

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.

Lähteet

KKS = Karjalan kielen sanakirja 1–6. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura. 1968–2005.
MA = Muoto-opin arkiston kokoelmat. Helsinki: Helsingin yliopisto ja Kotimaisten kielten keskus.
Räisänen, Alpo 1972: Kainuun murteiden äännehistoria I. Vokaalisto. Helsinki: SKS.
Räisänen, Alpo 1993: Kuhmon murrekirja. Helsinki: SKS.
Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmat. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.




Kielikello 4/2013
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Susi hukassa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »