Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2013

Minna Salonen

Kieli kartalla

Nyt se on tuas keli

Sanoilla keli ja sää on yleiskielen sanakirjan mukaan eri merkitykset. Puhekielessä ja murteissa keli-sanaa kuitenkin käytetään myös sään synonyyminä.

 viiva.gif

Sanojen keli ja sää ero on tullut tutuksi ainakin yleiskielisistä säätiedotuksista: sää on määritelmän mukaan ’ilma, ilmakehän tila jollakin tietyllä paikalla tiettynä aikana’ ja keli ’säästä riippuva teiden tai maaston kulkukelpoisuus’. Yleiskielisessä merkityksessään keli tunnetaan laajalti suomen murteissakin; ainoastaan Vermlannista tiedot sanan tästä merkityksestä puuttuvat.

Murteissa sanalle keli tunnetaan myös merkitys ’sää, ilma, hyvä sää (tai suotuisat olot) jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen’. On ainakin osittain murteiden vaikutusta, että nykyään puhekielessä käytetään sanoja keli ja sää toistensa synonyymeinä.

4_13_keli2.jpg

Huonot hiihtokelit

Entisaikoina säästä riippuva teiden tai maaston kulkukelpoisuus on liitetty varsinkin talveen ja sen mukanaan tuomiin hyviin tai huonoihin hiihto- ja rekikeleihin. Vampulassa pitää kevättalvella kiertää Liedon kirkonkylän kautta Turkuun: ”Niitte huanoin kellein aikana joka paikasta täytyy kiärrellä.” Hattulassa lämmin kevätilma ”tekee kelistä kuitin (= lopun) nii”, ja Juvalla iltamiin huonolla kelillä aikovia moititaan: ”Se oj joutavata rientämistä että tuollasta kelijä kuletaa.” Lähinnä Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä sekä eteläisessä Keski-Suomessa voi järvenjää olla kelillä tai kelinä, jolloin järvenjää on ’peilikirkas, lumeton, liukas’.

’Maaston kulkukelpoisuus’ on siis murteissa kelin tunnetuin merkitys, mutta se on myös sen vanhin merkitys. Vanhasta kirjasuomesta on sopivan lumimäärän ja hyvien keliolosuhteiden yhteenkuuluvuudesta kertova esimerkki: ”Cohtalainen Lumi nijn myös hywä keli.” Alkuperältään keli on balttilainen lainasana. Lainanantajataholla liettuassa ja latviassa sanan vastine merkitsee ’tietä’, mikä viittaakin siihen, että nimenomaan ’kulkukelpoisuus’ on kelin vanhin merkitys. Sukukielissämme sana keli tunnetaan karjalan kielessä ja lyydiläismurteissa.

Lähde nyt hyvän kelin aikaan!

Nykyään puhekielessä sanoja keli ja sää käytetään usein toistensa synonyymeinä. Tämä johtuu osittain kielen ja aikojen muuttumisesta, mutta ilmiön taustalla on myös kelin murteissa tuttu merkitys ’sää, ilma, hyvä sää (tai suotuisat olot) jonkin tekemiseen tai tapahtumiseen’. Eniten tietoja tästä merkityksestä on Itä- ja Keski-Suomessa (ks. kartta).                 

Merkitys on tuttu Länsi-Uudellamaalla Vihdissäkin: ”Ei sihe (peltoon) voik kylvää tämmösel (hyvin kuivalla) kelil.” Lemillä karsittu kaski ”ol siin (maassa) nii kauva ku tul sellaine kel et poltettii”, ja Jäppilässä ”jos ol semmosta hijestävätä keli nii ol likellä ukkosilima.” Äänekoskella kehotetaan: ”Elä hyvä mies lähet tämmösellä kelillä (kalaan) ukkone om pelottanuk kalat kaekki syvvää!” Yleiskielisestä sanontatavasta ”hyvän sään aikana” tunnetaan myös keli-sanan sisältävä versio. Ilmajoella uhataan: ”Mee ny hyvän kelin aikana, muutoon...!”

Miksi murteissa kelille sitten on kehittynyt merkitys ’sää’? Varmaa vastausta ei tähän voi antaa, mutta yhden mahdollisen selityksen tarjoaa ’kelirikkoa’ merkitsevä sana rospuutto, joka venäläisenä lainasanana on alkuaan tunnettu itämurteissa. Kelirikko-sanasta on vanhoja tietoja länsimurteista, lähinnä Pohjois-Hämeestä. Koska idässä on käytetty sanaa rospuutto, on sana keli ollut siellä vapaampi saamaan uuden merkityksen. Toisaalta sanat keli ja sää eivät muutenkaan ole merkitykseltään kovin kaukana toisistaan: ne kertovat samasta asiasta mutta vähän eri näkökulmasta.

Rahalla on hyvä keli

Sanalla keli on murteissa muitakin merkityksiä kuin ’maaston kulkukelpoisuus’ ja ’suotuisat sääolosuhteet’. Etelä-Pohjanmaalla keli tunnetaan merkityksessä ’kohtuus’: Laihialla ”keli pitää olla kaikes, yksin sualan panoskin.” Laihian esimerkissä yhteys sanan edellä esitettyihin päämerkityksiin ei ole yhtä selvä kuin seuraavissa: Rovaniemellä ”rahala on hyä keli (= menekki, kulutus), se on luikas (= nopea) menemhän, siinä on luja piättäminen.” Utajärvellä kelillä on ’särpimen’ merkitys: ” Eipä niitä pottujakkaas saatas syyvväj jos ei niille oh hyvvää keliä.” Entä millaisessa tuiskeessa kulkee mies rajan taakse jääneessä Sakkolassa, kun hän on ”täyves kelis”?

 

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan toimittaja.

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

 




Kielikello 4/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »