Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Marjatta Palander

Havaintoja

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä tilasta toiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi verbit kuolla, syntyä, nukahtaa, pyörtyä ja sammua. Näiden verbien nut-, lut-tunnuksista partisiippia (esim. kuollut, syntynyt) ei voi komparoida: ihminen ei esimerkiksi voi olla kuolleempi, nukahtaneempi tai pyörtyneempi kuin joku toinen. Samalla tavoin näiden verbien määritteenä eivät ole mahdollisia sellaiset määrän adverbit kuin paljon tai vähän (esim. ”Hän nukahti paljon”; ”Kynttilä sammui vähän”).

Tilastoista kerrottaessa on alkanut yleistyä ilmaustyyppi, jossa kuolla- ja syntyä-verbeihin liitetään määrää ilmaisevia sanoja:

Talvikautena ylipäätään sairastetaan ja kuollaan enemmän.

Moni on siinä uskossa, että syöpäänhän sitä kuollaan. Kyllä se on niin, että sepelvaltimotautiin kuollaan enemmän, tiesi Kettunen.

Erityisen ongelmallista Kiuruveden kannalta on se, että sekä muuttoluvut että syntyneiden ja kuolleiden suhde ovat Kiuruvedellä negatiiviset: kunnassa kuollaan enemmän kuin synnytään ja sieltä muutetaan enemmän kuin sinne asetutaan.

Näissä tapauksissa verbit ovat passiivimuodossa ja kuolemista ja syntymistä käsitellään kollektiivisena tilastollisena ilmiönä, jonka yleisyyttä kommentoidaan. Ilmeisesti tällaisista passiivilauseista ”enemmän kuoleminen” on siirtynyt myös aktiivimuotoisen verbin sisältäviin lauseisiin. Varsinkin näissä merkitys tuntuu onnahtavan:

Loppuviikosta Brysselissä julkaistusta katsauksesta käy ilmi, että vaikka suomalaiset eivät ole Euroopan eniten juova kansa, he kuolevat alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin enemmän kuin muut eurooppalaiset.

Syöpärekisterien ansiosta tiedämme, että rintasyöpä on yleistynyt yhtä paljon seulontoihin osallistuneiden kuin poisjääneiden keskuudessa, mutta mammografiaseulontoihin osallistuneet kuolevat vähemmän rintasyöpään.

Tällaisissa tapauksissa aktiivimuotoinen predikaattiverbi tuo lauseeseen merkityksen jokaisesta yksittäisestä toimijasta, ikään kuin jokainen puheena olevaan ryhmään kuuluva kuolisi enemmän tai vähemmän kuin muut. Harhaanjohtava merkitys voidaan välttää muuttamalla lauserakennetta esimerkiksi seuraavasti:

Loppuviikosta Brysselissä julkaistusta katsauksesta käy ilmi, että vaikka suomalaiset eivät ole Euroopan eniten juova kansa, heitä kuolee alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin yleisemmin kuin muualla Euroopassa.

Syöpärekisterien ansiosta tiedämme, että rintasyöpä on yleistynyt yhtä paljon seulontoihin osallistuneiden kuin poisjääneiden keskuudessa, mutta mammografiaseulontoihin osallistuneista harvemmat kuolevat rintasyöpään.

Passiivilauseissakin ”kuollaan enemmän” -tyyppiset ilmaukset voitaisiin korvata käyttämällä substantiiveja: kuolleisuus tai syntyvyys on yleisempää tai vähäisempää, jolloin vältytään oudoilta tulkinnoilta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.




Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »