Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2013

Jaakko Anhava

Lukijoilta

Kivi sanoi: "Minä elän."

Muualle kuin tähän lehteen kuuluu sen pohtiminen, sanoiko Aleksis Kivi todella nuo kuuluisat viimeiset sanansa – tästähän on pitkään väitelty. Mutta tämä sitaatti on kyllin kuuluisa käydäkseen oikeinkirjoituksen muistisäännöstä. Joten vielä kerran, painokkuuden vuoksi:

1) Aleksis Kivi sanoi: ”Minä elän.”

Siis minkä säännön? Sen, millaisella alkukirjaimella lainausmerkeissä oleva kokonainen lause aloitetaan, sekä kaksoispisteen jälkeen että itsenäisenä: isolla. Näin asia on ylimuistoisesti ollut ja näin se yhä on oikeinkirjoitussuosituksissa (ks. mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas s. 75).

Eivätkö arvon lukijat huomaa, kuinka vastoin kirjoitetun nykysuomen käytäntöä tämä sääntö on? Eihän nykysuomalainen näköjään ole aikansa tasalla, ellei hän kirjoita:

2) Aleksis Kivi sanoi: ”minä elän.”

Säännön tuottamien vaikeuksien syyksi voisi epäillä toisen säännön vaatimusta (mts. 71), että jos kaksoispisteen jälkeen tulee yksi lause (muttei useampia) ilman lainausmerkkejä, se aloitetaan pienellä alkukirjaimella:

3) Aina sama juttu: taas hän on myöhässä.

Mutta tällä tuskin on ollut suurtakaan merkitystä. Ensinnäkään kaksoispisteen jälkeen lainausmerkeissä olevan lauseen pieneen alkukirjaimeen ei oman tuntumani mukaan ennen 1990-lukua juuri törmännyt, vaikka tämä kaksinaisuus kaksoispisteen jälkeisen lauseen alkukirjaimessa – sen mukaan, onko lause lainausmerkeissä vai ei – on vanhaa perua. Ja toiseksi aikaansa seuraava nykysuomalainen kirjoittaa myös, jos kaksoispistettä seuraa lainausmerkeissä useampi kuin yksi lause, tähän tapaan:

4) Hän vastasi: ”en tiedä. Enkä muuten välitäkään.”

Mutta minäpä tiedän, ja välitänkin. Kyse on taas kerran siitä, että englannissa tehdään niin. Tätä käytäntöä on suomalaisten suomeksi kirjoittamissa teksteissä siis näkynyt omien havaintojeni mukaan 1990-luvulta asti; systemaattinen etsintä varmasti paljastaisi vanhempiakin tapauksia, mutta olennaista on, että se on aina vain yleistynyt.

Mittani tuli täyteen, kun arvostetun suomalaisen aikakauslehden kevään numerossa kaksi arvostettua kirjoittajaa käytti tätä tapaa pariin kolmeen kertaan kumpikin (siis tyyliin: Kivi sanoi: ”minä elän.”). Kummallakin tosin oli saman verran suomen sääntöjen mukaista käyttöä; se vain ei paljon lohduta. (En välitä nostaa lehteä enkä kirjoittajia huomion kohteeksi, siksi en lainaa aitoja esimerkkejä.)

Jos vanha oiva tuomarinohje kuului, että mikä ei ole kohtuus, ei voi olla lakikaan, niin uusi eikä lainkaan oiva kielenkäytön ohje näköjään kuuluu: mikä ei ole englantia, ei voi olla suomeakaan.

Tällaista ”ohjetta” ei tietenkään voi hyväksyä. Englanniksi käy päinsä kirjoittaa Churchill said: ”we shall never surrender” ja jopa Churchill said: ”we shall fight. We shall never surrender.” Mutta – Churchillin hengessä – suomeksi niin ei käy päinsä eikä niin pidä kirjoittaa. Vaan sen mukaisesti kuin tämän kirjoituksen esimerkissä 1, joka siis olkoon samalla muistilause.

 

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja.

 




Kielikello 3/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »