Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2013

Sonja Valkeinen

Kielivoimistelua

Ilmari Hakala

Nimivoimistelua

1. Mitä nimeä käytetään meillä aiemmin Moldauna tunnetusta joesta?

2. Mikä on Intiassa sijaitsevan Kolkatan tutumpi nimi?

3. Minkä Euroopan maan omakielinen nimi on Shqipëria?

4. Mikä on Lohikäärmeenkurkku?

5. Eräs Etelä-Afrikassa sijaitseva vuori on paikalliselta nimeltään Tafelberg. Millä nimellä vuorta kutsutaan meillä?

6. Venäjällä virtaavalla Lugajoella on vanhastaan myös suomenkielinen, venäjänkielisestä poikkeava nimi. Mikä?

7. Millä nimellä Hiiumaan saari tunnetaan suomenkielisissä yhteyksissä?

8. Unkariksi Duna, ukrainaksi Dunai, italiaksi Danubio… Millä nimellä tämä eurooppalainen joki tunnetaan Suomessa?

9. Mistä tulee Antarktiksella sijaitsevan Elefanttisaaren nimi?

 

 3_13_lohikaarmekurkku_pieni.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaukset

1. Vltava. Mm. Tšekin halki virtaava joki tunnettiin meillä aiemmin saksankielisellä nimellään Moldau. Nimet Moldau ja Vltava ovat kuitenkin alun perin samaa kantaa. Moldau perustuu muinaissaksan nimeen Moltaua, joka puolestaan on peräisin nimivariantista Voltava.

2. Kalkutta. Se pohjautuu kaupungin englanninkieliseen nimeen Calcutta. Tämä nimi oli  kaupungissa virallinen vuoteen 2001, jolloin se  muutettiin paikallisen bengalinkielenpohjalta Kolkataksi.

3. Albanian. Erään selityksen mukaan nimi tulisi albanian sanasta shqip, joka tarkoittaa ’niiden maata, joiden puhe on ymmärrettävää’. On myös esitetty, että nimen taustalla olisi ’kotkaa’ merkitsevä sana shqiponjë. Maan vaakunassa on kotkan kuva.  

4. Lohikäärmeenkurkku (espanjaksi Bocas del Dragón) on salmi  Etelä-Amerikassa.  Salmi on saanut nimensä siinä sijaitsevista hyvin kivisistä ja jyrkkäreunaisista pikkusaarista, jotka muistuttavat muodoltaan lohikäärmeen hampaita. Salmea on pidetty purjehtijoille vaarallisena juuri näiden ”hampaiden” sekä voimakkaiden virtausten vuoksi.

5. Pöytävuori. Tätä nimeä on meillä käytetty 1960-luvulta alkaen. Sitä ennen vuorta on nimitetty mm. Taffelivuoreksi, Tafelvuoreksi ja Tafelhuipuksi.

6. Laukaanjoki. Joki on vanhastaan tunnettu inkeriläisten keskuudessa nimillä Lauas, Laukaa ja Laukaanjoki. Kun Inkerin alueen hallinta siirtyi Ruotsilta Venäjälle, nimi venäläistettiin muotoon Luga. (Ks. Kielikello 1/2012 s. 38.)

7. Hiidenmaa. Saaren suomenkielinen nimi on suora käännös virosta, sillä viron hiit (gen. hiiu) tarkoittaa hiittä, jättiläistä. Vanhan tarinan mukaan saarella onkin asunut jättiläinen.

8. Tonava. Vaikka t:llinen kirjoitusasu on tätä nykyä yksinomainen, se on vakiintunut suomeen melko myöhään. Vielä 1800-luvulla nimestä käytettiin meillä Tonavan ohella asuja Donava ja Donawa, jopa saksalaista Donauta.

9. Nimi Elefanttisaari perustuu alueella eläviin isohylkeisiin eli merinorsuihin. Isohylkeitä on vanhastaan kutsuttu monissa kielissä merinorsuiksi tai norsuhylkeiksi: saksaksi eläin on See-Elefant, ranskaksi éléphant de mer, englanniksi elephant seal.

 

Kysymykset  poimittu teoksesta Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet (Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Kotimaisten kielten keskus 2013).

Nimien taustoista on saatu tietoa mm. Kerkko Hakulisen teoksesta Paikannimet (WSOY, 2006).

 

Kirjoittaja oli kesän 2013 harjoittelijana Kielitoimistossa.

 




Kielikello 3/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »