Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2013

Minna Haapanen

Uudissana

Ilmari Hakala

Esineitä tulostamaan

Miten mukavaa olisi, kun kotona voisi tulostaa itselleen ja lähipiirilleen mieluisia esineitä, vaikkapa kenkiä, astioita tai kännyköitä. Jonkinlaisia leluja ja koruja on jo kotioloissakin tulostettu, mutta tulostuksen yleistymistä, tulostuslaadun paranemista ja useamman materiaalin yhtäaikaista käyttöä joudumme vielä odottamaan.

Esineiden tulostukseen käytetään 3D-tulostusta. Esineet tuotetaan digitaalisen mallin pohjalta tähän tarkoitukseen kehitetyllä laitteella. 3D-tulostamisella ei tarkoiteta vain yhdenlaista valmistusmenetelmää vaan useiden erilaisten menetelmien ryhmää. Valmistusmateriaaleina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia tai keraamia. Monissa menetelmissä materiaali on nauhana tai jauheena, joka kovetetaan tai sulatetaan tai johon suihkutetaan sideaine digitaalisen mallin mukaisesti. Tulosteena saadaan halutusta materiaalista joko muotti tai valmis esine.

3_13_esineita_pieni.jpg

Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoiden (www.tsk.fi/termitalkoot) suosituksen mukaan 3D-tulostuksen lisäksi tällaisesta esineiden valmistusmenetelmästä voidaan käyttää myös termejä esinetulostus, pikavalmistus ja materiaalia lisäävä valmistus. Suomen Pikavalmistusyhdistys FIRPA (Finnish Rapid Prototyping Association) suosittaa mainituista termeistä materiaalia lisäävää valmistusta – aiemmin yleisesti käytetyn pikavalmistus-termin sijaan – koska kansainvälisissä standardeissa käytetään englanninkielistä termiä additive manufacturing (lyh. AM). Yhdistys toteaa kuitenkin, että ”myös puhekieleen yleistymässä olevia termejä 3D-tulostus ja AM-tekniikka voidaan käyttää tarkoittamaan tätä valmistusteknologiaryhmää”.

Teollisuudesta tuttua

3D-tulostus tunnettiin jo 1980-luvulla, ja teollisuudessa on pitkään tehty osia ja laitteita 3D-tulostusta apuna käyttäen. Monissa kuluttajille myytävissä suomalaisissakin tuotteissa on jo 3D-tulostettuja osia. Parhailla teollisuuden 3D-tulostimilla voidaan tuottaa turvallisesti esimerkiksi osia lentokoneiden ilmanvaihtojärjestelmiin, komponentteja polttomoottoreihin, implantteja lääketieteen sovelluksiin ja erikoiskomponentteja avaruusteknologian tarpeisiin.

3D-tulostus on monille yrityksille tärkeä myös logistiikan kannalta. Kun 3D-tulostimet tulevaisuudessa halpenevat ja niiden tulostuslaatu paranee, voidaan mm. erilaisia varaosia tuottaa juuri siellä, missä niitä tarvitaan. Näin tavaroita ei tarvitse varastoida eikä tuottaa tarpeettomasti käyttöä odottelemaan. Uusi teknologia tulee vaikuttamaan teollisuusyritysten lisäksi kauppaan ja palveluihin, kuten varaosaliikkeisiin ja laitehuoltoon.

Kotikäyttö uutta

3D-tulostus on vähitellen leviämässä myös tavallisten kuluttajien käytettäväksi. Kotikäyttöön on tarjolla muutamasta sadasta tuhansiin euroihin maksavia materiaalia pursottavia 3D-tulostimia. Nykyään 3D-tulostimia hankitaankin enemmän koti- kuin teollisuuskäyttöön. Esineiden tulostuksesta haaveilevan ei välttämättä tarvitse hankkia omaa tulostinta, sillä tarjolla on tulostuspalveluita. Myös valmiita digitaalisia malleja löytyy internetistä. Kotikäyttöön myytävien 3D-tulostimien tulostuslaatu ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin teollisuustulostimien.

Tänä vuonna mediahuomion ja julkisuushypen ympäröimänä ollut 3D-tulostus tarkoittaa vielä tässä vaiheessa esineen tulostamista yhdestä materiaalista. Seuraava, tulossa oleva uutuus 3D-tulostuksen alalla on monimateriaalitulostus (engl. multi-material printing), jolla tuotettavat esineet voivat koostua useammasta kuin yhdestä materiaalista. Tämän valmistusmenetelmän tulostimilla muotikenkienkin tulostaminen on huomattavasti kiitollisempaa kuin nykyisillä, vain yhtä materiaalia käyttävillä 3D-tulostimilla.

 

Kirjoittaja on Kielitoimiston sanakirjan toimitussihteeri.




Kielikello 3/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »