Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2013

Minna Pyhälahti

Kaikki nimet taipuvat

Välillä kuulee, että ”koulussa on opetettu, etteivät nimet taivu”. Ne kuitenkin taipuvat kuten muutkin suomen kielen sanat.

Sukunimien taivutus

Jos suomen kielessä on sama sana yleissanana ja sukunimenä, sukunimeä suositellaan taivutettavaksi kuten yleissanaa:

Kirves : Kirveen
Lahti : Lahden
Kurki : Kurjen

Poikkeuksellisesti taipuvia nimiä on kuitenkin paljon. Tässä niistä kaksi esimerkkimerkkiryhmää:

1) S-loppuiset nimet. Nämä nimet taipuvat useimmiten samoin kuin vastaava yleissana, jos sellainen on: Varis : Variksen, Uljas : Uljaan. Joistakin nimistä esiintyy kuitenkin molempia taivutustapoja: Kunnas : Kunnaan tai Kunnaksen,  Sailas :  Sailaan tai Sailaksen, Sarvas : Sarvaan tai Sarvaksen

2) Murretausta. Nimenhaltijan murretausta voi vaikuttaa hänen tapaansa taivuttaa nimeään. Murteen mukainen taivutustapa on mahdollinen, mutta yleiskieliset muodot ovat aina käyttökelpoisia riippumatta nimenhaltijan omasta käytännöstä.

Esimerkiksi i-loppuiset sanat kiiski, närhi ja teeri taipuvat yleiskielessä e:llisinä eli kiisken, närhen, teeren. Joissakin murteissa taivutusmuodot ovat kuitenkin i:llisiä eli kiiskin, närhin, teerin. Niinpä muun muassa sukunimeä Teeri taivutetaan murteen mukaisesti Teeri : Teerin; yleiskielinen taivutus Teeren on kuitenkin yhtä mahdollinen.

Sukunimien taivutuksessa auttaa luettelo verkko-osoitteessa kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus.

Yritys- ja tuotenimien taivutus

Kun suunnitellaan yritysnimeä, on tavallista miettiä nimen kuvaavuutta ja sen herättämiä mielleyhtymiä. Yhtä tärkeää on muistaa jo tässä vaiheessa nimen helppous käytössä.

Olennainen osa nimen käytettävyyttä on sen taivutus. On hyvä miettiä tavallisia lauseyhteyksiä, joissa nimi esiintyy. Tällöin on helpompi huomata mahdolliset taivutuksen ja oikeinkirjoituksen ongelmat. Ei ole kenenkään etu, jos jälkeenpäin joudutaan miettimään ja selvittämään, miten yrityksen nimi pitäisi kirjoittaa ja miten se taipuu.

Yritys- ja tuotenimiä saa ja pitää taivuttaa kuten muitakin vastaavanlaisia rakenteita: Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa. Kaupallisia nimiä siis koskevat samat kielenkäytön periaatteet kuin muutakin suomen kieltä; esimerkiksi nimen määritteenä olevaa adjektiivia taivutetaan: Isossa Omenassa, Iloisessa Lohikäärmeessä. Jos nimen määriteosaa ei jostain syystä haluta taivuttaa, voi asian ilmaista toisin, esimerkiksi Iloinen Lohikäärme Oy:n asiakkaat.

Taivutuksen voi kiertää myös sillä tavalla kuin esimerkiksi Ikeassa tehdään. Omilla verkkosivuillaan yritys puhuu muun muassa IKEA-tavarataloista ja IKEA-kuvastosta. Yritykselle on annettu emoyhtiöstä Ruotsista ohje, jonka mukaan Ikea-nimeä ei saa taivuttaa. Yritys käyttääkin Suomessa muotoa, jossa taipumattomaan nimeen liitetään yhdysmerkki: IKEA-tavaratalo. Tällöin Ikea säilyy perusmuodossa, mutta kokonaisuus ei silti ole suomen kielen vastainen. Kielenkäyttäjillä on toki lupa taivuttaa Ikean : Ikeaa : Ikeassa.

Suomen kielen lautakunta on antanut suosituksen yritysnimien kirjoittamisesta vuonna 2000. 

 




Kielikello 3/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »