Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Riitta Eronen

Perusasiaa

Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä

Suomen kielen sanojen taivutukseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä – tässä vastauksia joihinkin niistä. 

viiva.gif

Kielitoimiston puhelinneuvonnassa kysellään yllättävän usein sanojen taivutusmuodoista. Miten taipuu ripsi? Kumpi on oikein, palveluja vai palveluita, kyselyiden vai kyselyitten? Pohdiskellaan myös sitä, miksi perusmuodossaan hahmoltaan samanlaiset sanat saattavat taipua eri tavalla, kuten nuori : nuoren: nuorta, mutta ruori : ruorin : ruoria. Lisäksi on kysytty, miksi ei osata taivuttaa sanaa paasi oikeaoppisesti eli paaden : paatta. Miksi politiikan uutisissa keväällä 2013 kommentoitiin usein ”kehysriiheä” eikä kehysriihtä?

Nominien taivutuksen monimuotoisuuteen sisältyy paljon rinnakkaisuutta, eli usein on useampia mahdollisia tapoja taivuttaa sanaa. Varsinkin monikon genetiivissä on paljon vapaasti vaihtelevia muotoja, kuten maa : maiden ~ maitten; punainen: punaisien ~ punaisten; paperi: paperien ~ papereiden ~ papereitten; omena : omenien ~ omenoiden ~ omenoitten  ~ omenojen ~ omenain.

Rinnakkaisten muotojen mutta ennen kaikkea taivutustyyppien runsauden voi havaita katsomalla vaikkapa vanhan Nykysuomen sanakirjan alussa olevaa taivutustyyppikaaviota, vaikka se onkin joiltain osin vanhentunut.  – Taivutustyypit voidaan luokitella hiukan eri tavoin, ja uudemmissa sanakirjoissa, kuten Kielitoimiston sanakirjassa, onkin tyyppejä yhdistellen päädytty harvempiin ryhmiin. Suomen kielen oppikirjoissa luokitus on vielä tiiviimpi.

Mitä muodot kertovat?

Kielessä harvinaisten tai harvoin esiintyvien sanojen ja sanatyyppien taivutus saattaa hämärtyä ja jopa sulautua tavallisempiin. Siksi paasi-sanaa on vaikeampi taivuttaa kuin vaikkapa samaan tyyppiin kuuluvaasanaa vuosi. Riihen taivutus on ehkä päässyt unohtumaan, koska sana on käynyt harvinaiseksi vanhassa merkityksessään; kuvallinen uuskäyttö on tavallisempaa.

Ori on sanatyyppinsä ainoan edustaja, jonka perinteisen taivutuksen oriin, oritta rinnalle on kehittynyt ja hyväksytty myös taivutus orin : oria. Yksinkertaisempi i:llinen taivutus on mahdollista myös sanoissa alpi ja helpi (alven ~ alpin; helven ~ helpin).  Sen sijaan yleisemmin esiintyvän ruis-sanan taivutus on yhä vain rukiin : ruista, vaikka lipsahduksia ”ruikseen” sattuu.  

Laina- ja muut uudissanat asettuvat yleensä vain joihinkin taivutustyyppeihin. Sanan harvinaisemmasta taivutuksesta saattaakin päätellä, että kyse on kielessä suhteellisen vanhasta sanasta: esimerkiksi ns. konsonanttivartaloisuus (pieni : pien|) ja perusmuodossaan i-loppuisen sanojen taipuminen e:llisinä kertovat sanan suhteellisesta iäkkyydestä. Muodoista nuoren ja nuorten päätellään siis, että nuori on vanhempi kuin lainasana ruori (tai muori).  Sanan hahmosta ei siten aina voi varmasti tietää taivutusta. Tuttuna esimerkkinä on vuori, jokakätkeekin sisäänsä kaksi eri sanaa: vanhan e-vartaloisen maastotermin (esim. tulivuori : tulivuoren) ja uudemman i-vartaloisen sanan, joka tarkoittaa vaatteen, laukun tms. sisäkangasta  (takin vuori : vuorin). Ensimmäisen taivutus (vuoren : vuorta) on niin tuttu ja yleinen, että  i-vartaloisenkin vuori-sanan taivutus lipsahtaa helposti e:lliseksi: ei puhutakaan takin vuorista vaan ”vuoresta”.

 

Siilejä ja tiiliä

Suomen i-loppuiset kaksitavuiset nominit taipuvat joko niin, että taivutusmuodoissakin on i (esimerkiksi risti : ristin, keppi : kepin) tai niin, että taivutusmuodoissa on e (kivi : kiven, sormi : sormen.). Jälkimmäisissä voi sanalla olla myös ns. konsonanttivartalo (lapsi : lapsien ~ lasten).

Monikkomuodot menevät helposti sekaisin; oikein on taivuttaa seuraavasti:

siili : siilin : siiliä : siilit :  siilien : siilejä
tiili
: tiilen : tiiltä : tiilet : tiilien ~ tiilten : tiiliä

Samaan tyyppiin kuin siili kuuluvat kaali, viini, [esim. takin] vuori, ja ne siis taipuvat yleiskielessä

kaali : kaalin : kaalia : kaalit : kaalien : kaaleja
viini : viinin : viiniä :  viinit : viinien : viinejä.

 

Näistä kysytään

alpi : alven ~ alpin

helpi : helven ~helpin

hiisi :  hiiden : hiittä

liemi : liemen : lientä

luomi: luomen : luonta ~ luomea

niemi : niemen, nientä ~ niemeä

paasi : paaden: paatta

parsi : parren : partta

ripsi: ripsen : ripseä

riihi: riihen : riihtä

ruuhi : ruuhen : ruuhta

taimi : taimen : tainta  ~taimea

toimi : toimen : tointa(~toimea

vuohi : vuohen, vuohta

vuori : vuoren : vuorta  (maastotermi)

vrt. vuori : vuorin : vuoria  (vaatteen, laukun, kotelon jne. vuori)    

Kielitoimiston sanakirjassa, samoin kuin aiemmissakin yksikielisissä sanakirjoissa, esitetään myös hakusanoina olevien nominien ja verbien taivutus.

 

 

 

 




Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »