Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Sari Maamies

Kysyttyä

Sudenkorentoja ja pirunhevosia

Kysymys: Mistä tulee sudenkorennon nimitys? Onko totta, että nimityksen oikeastaan pitäisi olla suvenkorento?

Vastaus: Monien mielikuvissa sudenkorennotkuuluvat kesän eli suven lämpimiin päiviin. Miten tällä kauniilla hyönteisellä olisi tekemistä susien kanssa? Ehkä siksi on syntynyt käsitys siitä, että oikea nimitys olisi suvenkorento. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Eri kansojen uskomuksissa sudenkorentoja on pidetty pelottavina pahojen voimien palvelijoina. Ruotsiksi sudenkorento on trollslända eli noidan värttinä, englannin sana dragonfly viittaa lohikäärmeeseen, ja saksassa on kansanomainen nimitys Teufelsnadel eli paholaisen neula. Suomen murteissa tunnetaan sudenkorennon lisäksi nimitykset pirunpuntari, pirunhevonen ja pahanhevonen. Pirun tavoin myös susi on pelottava ja pahana pidetty.

2_13_sudenk_pieni.jpg

Korento puolestaan tarkoittaa paitsi tietynlaista hyönteistä myös tankoa (varsinkin kantotankoa), salkoa, seivästä, riukua; esim. vesisaavia kannettiin korennolla. Sudenkorento tarkoittaa siis suden tankoa tai seivästä.

Suomen itämurteissa susi-sanaa ei taivuteta kuten yleiskielessä susi : suden, vaan susi : suen tai suven. Paikoin itämurteissa käytetään sudenkorennosta nimitystä suvenkorento, ja on ajateltu, että suven-alku ei siinä tarkoittaisikaan sutta vaan kesää; hyönteisen oikean nimityksen yleiskielessäkin pitäisi siten olla ”suvenkorento” eli ”kesänkorento”. Kaksi eri asiaa merkitsevää suven-sananmuotoa olisi hyönteisen nimityksessä mennyt sekaisin.

Suvenkorento tuntuisi kuvaavan hyönteistä paremmin, mutta esitetylle ajatukselle susi- ja suvi-sanojen sekaantumisesta ei ole perusteita. Suomen länsimurteissa nimittäin sana susi taipuu eri tavalla kuin idässä, susi : suren tai sulen. Hyönteisen nimityksenä lännessä on selvästi suteen viittaava surenkorento tai sulenkorento. Sen sijaan muotoa suvenkorento lännessä ei tunneta. Toinen sekoittumisteoriaa vastaan hankaava yksityiskohta on se, että sanalla suvi on merkitys ’kesä’ vain länsimurteissa. Itämurteissa (sekä suomen lähisukukielissä karjalassa ja vatjassa) suvi tarkoittaa talvista suojasäätä.

Sudenkorento syö muita hyönteisiä, ja peto on sen vedessä elävä toukkakin. Uskomusten mukaan sudenkorento saattaa puhkaista ihmiseltä silmät tai ommella nukkuvan silmät kiinni. Jos näin hurjaluontoinen olento voi toimia pirun hevosena, niin miksei myös ihmisen vihollisen suden työkaluna.

 

Lähde: Sandhall, Norling, Svensson 1980: Sudenkorennot sukulaisineen. WSOY.




Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »