Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Sari Maamies

Kysyttyä

Juna-asema

Kysymys: Milloin ja miksi rautatieasemat ovat muuttuneet juna-asemiksi?

Vastaus: Juna-aseman käyttö rautatieaseman sijasta on uudehko ilmiö. Nykysuomen sanakirja ja sen pohjana oleva laaja sanakokoelma eivät sitä tunne, eikä sanan käytöstä löydy tietoa myöskään niistä sanastokokoelmista, jotka sisältävät Nykysuomen sanakirjan ilmestymisen (1951–61) jälkeen kieleen tullutta uutta sanastoa.  Sana ei ole myöskään Kielitoimiston sanakirjassa. Juna-asemaa ei siten sanakirjoista löydy. Lehtiteksteissä sana juna-asema on kuitenkin tavallinen, esim. näin:

Juna-asema evakuoitiin pommiuhan takia Malmössä (iltalehti.fi) | Tekla on solminut sopimukset niin Chennain ja Mumbain lentokenttien laajennusurakoiden mallintamisteknologiasta kuin Mumbain juna-aseman rakentamisprojektissa käytettävästä softasta. (kauppalehti.fi)

Juna-asema-sanan yleistymisen syytä voi vain arvailla. Rautatieasema on pitkä sana, joka käytössä lyhenee usein pelkäksi asemaksi. Joskus täytyy erotella määritteen avulla, minkä kulkuvälineen asemasta on kyse. Linja-autoaseman ja metroaseman rinnalla on silloin symmetrian vuoksi luontevaa käyttää sanaa  juna-asema. Näin voisi selittää seuraavan esimerkin sanavalintoja. Ensin on puhe rautatieasemasta, sitten linja-autoaseman rinnalla juna-asemasta:

Jatkoyhteys lentokentältä tai Kuopion rautatieasemalta Tahkolle järjestyy vaivattomasti – –. Matkailijan etuna on, että linja-autoasema ja juna-asema sijaitsevat Kuopiossa vierekkäin. (tahko.com)

Rautatieaseman rinnalle syntynyt uusi sana juna-asema jakaa jonkin verran mielipiteitä. Joidenkuiden mielestä se on asiatekstissä tyyliltään poikkeava, ehkä jopa lapsenkielinen, toisten mielestä se on tyyliltään neutraali ja käyttökelpoinen sana. Koska sana on jo uutistyyppisissä lehtiteksteissäkin käytössä, on se ilmeisesti kehittymässä neutraaliksi asiasuomen sanaksi. Varsinainen termi, mm. VR:n käyttämä, on edelleen rautatieasema.

 


Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus

Uutisia

Kielikellon arkisto
Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien.

Arkiston aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

4.4.2016
Millaisella kielellä Twitterissä? 11.5.2016 klo 13–15

Vinkkejä tviittien tyyliin ja tiivistämiseen.

Ajankohtaista

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

7.1.2016
Miten taivutat vieraskielisiä nimiä?

Kysely vieraskielisten nimien taivuttamisesta Kotuksen verkkosivuilla.

Lisää ajankohtaisia »