Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Sari Maamies

Kysyttyä

Juna-asema

Kysymys: Milloin ja miksi rautatieasemat ovat muuttuneet juna-asemiksi?

Vastaus: Juna-aseman käyttö rautatieaseman sijasta on uudehko ilmiö. Nykysuomen sanakirja ja sen pohjana oleva laaja sanakokoelma eivät sitä tunne, eikä sanan käytöstä löydy tietoa myöskään niistä sanastokokoelmista, jotka sisältävät Nykysuomen sanakirjan ilmestymisen (1951–61) jälkeen kieleen tullutta uutta sanastoa.  Sana ei ole myöskään Kielitoimiston sanakirjassa. Juna-asemaa ei siten sanakirjoista löydy. Lehtiteksteissä sana juna-asema on kuitenkin tavallinen, esim. näin:

Juna-asema evakuoitiin pommiuhan takia Malmössä (iltalehti.fi) | Tekla on solminut sopimukset niin Chennain ja Mumbain lentokenttien laajennusurakoiden mallintamisteknologiasta kuin Mumbain juna-aseman rakentamisprojektissa käytettävästä softasta. (kauppalehti.fi)

Juna-asema-sanan yleistymisen syytä voi vain arvailla. Rautatieasema on pitkä sana, joka käytössä lyhenee usein pelkäksi asemaksi. Joskus täytyy erotella määritteen avulla, minkä kulkuvälineen asemasta on kyse. Linja-autoaseman ja metroaseman rinnalla on silloin symmetrian vuoksi luontevaa käyttää sanaa  juna-asema. Näin voisi selittää seuraavan esimerkin sanavalintoja. Ensin on puhe rautatieasemasta, sitten linja-autoaseman rinnalla juna-asemasta:

Jatkoyhteys lentokentältä tai Kuopion rautatieasemalta Tahkolle järjestyy vaivattomasti – –. Matkailijan etuna on, että linja-autoasema ja juna-asema sijaitsevat Kuopiossa vierekkäin. (tahko.com)

Rautatieaseman rinnalle syntynyt uusi sana juna-asema jakaa jonkin verran mielipiteitä. Joidenkuiden mielestä se on asiatekstissä tyyliltään poikkeava, ehkä jopa lapsenkielinen, toisten mielestä se on tyyliltään neutraali ja käyttökelpoinen sana. Koska sana on jo uutistyyppisissä lehtiteksteissäkin käytössä, on se ilmeisesti kehittymässä neutraaliksi asiasuomen sanaksi. Varsinainen termi, mm. VR:n käyttämä, on edelleen rautatieasema.

 




Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »