Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2013

Sari Maamies

Kysyttyä

Majesteetin, tutkijan ja hoivakielen me

Kysymys: Entisaikojen hallitsijat puhuivat itsestään me-muodossa tähän tapaan: ” Me Aleksanteri I teemme tiettäväksi – –.” Jos verbi on liittomuodossa (esim. on tehnyt, ovat tehneet), onko verbirakenteen jälkiosa yksikkö- vai monikkomuotoinen? Yhtä ihmistä teititeltäessähän käytetään yksikköä: Te olette tehnyt, olette päättänyt.

Vastaus: Entisten hallitsijoiden itsestään käyttämää me-monikkoa kutsutaan majesteetin monikoksi. Näin monikkoa käytetään esimerkiksi Aleksanteri I:n hallitsijavakuutuksessa vuonna 1809:

” ME ALEXANDER I. Jumalan Armosta, Kejsari ja Itzewaldias yli koko Ryssänmaan etc. etc. etc. Suuri Ruhtinas Suomen maasa etc. etc. etc.  Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatzomisesta olemma ottaneet Suuren Ruhtinan-maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahwistaa ja kiinittää Maasa olewan Christillisen Opin ja perustuslait – – . Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Bårgåsa sinä 15. (27.) päiwänä Maalis-Kuusa 1809.” (http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/arkisto/historiallisia-dokumentteja/hallitsijavakuutus.htx)

Majesteetin monikossa liittomuodon jälkiosakin siis on monikkomuotoinen, vaikka puhujana on vain yksi ihminen: olemme ottaneet, olemme tahtoneet. Yhtä ihmistä teititeltäessä jälkiosa sen sijaan on yksikkömuotoinen: Te olette ottanut, tahtonut.

Hallitsijoiden tapa käyttää itsestään me-muotoa on peräisin Itä-Rooman keisarihovista. Alun perin me-muodolla viitattiin paitsi hallitsijaan itseensä myös hänen hoviinsa, eli me-pronomini viittasi useaan ihmiseen. Myöhemmin tapa vakiintui vain yhteyksiin, joissa hallitsija puhuu itsestään. – Nykykielessä yhteen puhujaan viittaava me elää leikillisenä mm. pakinoitsijoiden teksteissä: Olemme antaneet kertoa itsellemme, että – –.

Monikon ensimmäisellä persoonalla on muutama muukin käyttöyhteys, joissa sitä käytetään vain yhtä ihmistä tarkoitettaessa. Etenkin vanhemmassa tieteellisessä tekstissä on ollut tapana, että kirjoittaja käyttää itsestään puhuessaan monikon ensimmäistä persoonaa: Seuraavassa tarkastelemme esimerkkiä lähemmin. Me-muoto on tässä yhteydessä toisaalta myös kirjoittajan keino ottaa lukija mukaan: Kuten edellä olemme havainneet – –. Nykyisin tällainen me-muodon käyttö on tutkimustekstissä harvinaista. Sen sijaan käytetään – kirjoittajittain ja oppiainekohtaisesti vaihdellen – joko passiivia (seuraavassa tarkastellaan) tai minä-muotoa (seuraavassa tarkastelen).

Niin sanotussa hoivakielessä monikon ensimmäistä persoonaa käytetään puhuteltaessa potilasta: Nyt me pyyhimme vähän suuta! Miten me voimme tänään? Nykyisin passiivi lienee syrjäyttänyt monikon ensimmäisen persoonan hoivakielessäkin: Nyt pyyhitään suuta! Miten täällä voidaan tänään?

Lähde: Yli-Vakkuri, Valma 1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 28. S. 99–101.




Kielikello 2/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »