Taru Kolehmainen ja Hannes Mäntyranta
Keskustelua
Häirikkö ja kokoustaa
Taru Kolehmainen kirjoitti Kielikellossa 4/2012 mm. häirikkö-sanan taustasta. Hän mainitsee, että sanan olisi tuonut kieleen Alkon mittava valistuskampanja vuonna 1976.
Minun muistikuvani sanan häirikkö keksijästä on toinen, mutta voin olla väärässäkin. Muistini mukaan sen keksi Irwin Goodman, joka esitteli sen samannimisessä laulussaan, jossa hän myös esitteli sanan lyhenteen häiris. Irwin keksi muitakin sanoja, kuten horsman mainion nimityksen rentun ruusu. Viuhahdusta hän ei kai keksinyt, mutta levitti sen yleiseen tietoisuuteen, joka valitettavasti on katoamassa: varsinkin nuorempi toimittajapolvi tuntuu kuvittelevan, että se tarkoittaa yleistä juoksentelua kaupungilla, mutta alun perinhän se tarkoitti nimenomaan juoksua (ei juoksentelua, vaan juoksua paikasta A paikkaan B, tai oikeastaan kai useimmin takaisin paikkaan A) alasti muiden ihmisten näkösällä.
Vastaava juttu kuin huomioiminen / huomioon ottaminen lienee tämä vaade/vaatimus. Käsittääkseni vaade muuttuu vaatimukseksi silloin kun se esitetään muille, mutta toimittajat kuitenkin käyttävät aivan yleisesti sanaa vaade, kun he puhuvat vaatimuksesta.
Ja näistä kummallisista sanoista, en tiedä, onko tämä kokoustaa oikein vai väärin johdettu, mutta on se kyllä kamala sana.
--
Kiitos juttuni lukemisesta ja palautteesta. Muistikuvanne häirikön alkuperästä on oikea. Sakari Virkkunenkin mainitsee Fraasisanakirjassaan (1981) Goodmanin, joskin myös Viherjuuren osuuden: ”HÄIRIKKÖ Irwin Goodmanin samanniminen laulu alkoholista (1976). Sanan Matti Viherjuuri otti suunnittelemansa Alkon mainoskampanjan tunnukseksi keväällä 1977. Suurissa ilmoituksissa Matti Kurjensaari, Väinö Linna ja Raimo Häyrinen puhuivat häirikkö-elämäntapaa vastaan.” Työtoverini Jouko Vesikansa puhui aina niin vahvasti appensa Viherjuuren osuudesta sanaan, että vain se on jäänyt mieleeni, enkä tullut tarkistaneeksi asiaa.
Sana kokoustaa on kyllä kummallisesti muodostettu, mutta ilmeisen tarpeellinen. Se on nyt mukana myös Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa laitoksessa, tosin varustettuna tyylimerkinnällä ”leikillinen”.
Taru Kolehmainen
Kielikello 1/2013
Alkuun
