Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2013

Tarja Riitta Heinonen

Jokisen eväät

Voivoita ja valivalia

Voi, voi ja lämmin leipä, näin oli äidilläni tapana kuitata turhanaikainen valitus. Siinä voivottelu-voi muuttuu kesken kaiken siksi voiksi, jota levitetään leivälle. Miellyttävä ajatus lämpimän leivän päälle sulavista voinokareista tehnee valitusvirren katkaisusta vähemmän töykeän kuin se muuten olisi.

Nyttemmin on tullut muotiin vähemmän sulava tyyli. Epäempaattisella äänensävyllä lausuttu tai samassa hengessä kirjoitettu se on voi voi tai no voi voi on nykyään hyvin tavallinen kommentti, jos joku erehtyy niin sanotusti avautumaan ongelmastaan, jolle ei tämänhetkisten asiaintilojen vallitessa voi (!) mitään tai jota kommentin lausuja pitää joka tapauksessa pumpulissa eläneen kanssaihmisen ylireagointina normaaliin elämään.

Pari esimerkkiä lienee paikallaan. Työntekijälle, joka on valittanut epämieluisista työvuoroista, on huomautettu: Työnantaja määrää vuorot ja jos ei kelpaa, niin sitten se on voi voi. Miehestä, joka ei pidä itseään suurista tuloistaan huolimatta erityisen varakkaana, on todettu kitkerästi: No voi voi, kun ei pääse etelän reissullekaan kuin kolme kertaa vuodessa ja joutuu tavisautolla ajamaan.

Voivottelussa voi-sana toistuu jälkimmäistä i:tä lukuun ottamatta. On myös muita ilmauksia, jotka perustuvat sanavartalon toistoon: tässä puheena olevaan teemaan liittyvät etenkin puhekieliset toistofraasit vali vali ja seli seli, jotka viittaavat katkeamattomaan valitukseen tai puolustelevaan selittelyyn. Erään blogitekstin otsikossa olen törmännyt myös yhdistelmään ”Vali vali seli seli”, ja vielä eräässä toisessa otsikossa rinnastukseen ”Nari nari ja vali vali”, jossa nari nari eli narina tarkoittaa myös eräänlaista valitusta.

Toistoa käytetään kielessä eri tarkoituksiin: tavallisia ovat esimerkiksi sanan merkityksen korostaminen (pikkupikkuriikkinen on ’todella pieni’) tai tekemisen jatkuvuuden ilmaiseminen (hän vain juoksi ja juoksi tai hän juoksi juoksemistaan tarkoittavat jatkuvaa juoksua). Valivali-valittelussa on kyse juuri jatkuvuuden ilmaisusta, kun taas toisessa uudessa muoti-ilmauksessa eiei korostuu sanan ei kielteinen merkitys. Jos jokin on ”eiei”, se on todellakin huono ajatus, jota ei pidä toteutettaman. Eräässä tuoreessa kolumnissa surraan keski-ikäisen naisen silmin: Alennuslaareja penkoessa tajuaa, miten paljon kuuluu eiei-listalle – eli miten paljon on vaatteita, joihin keski-ikäinen penkoja ei katso voivansa sonnustautua. Voivotteluksi taisi mennä tässä sitten ei’ittelykin.

 

Kirjoittajan väitöskirja Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta tarkastettiin Helsingin yliopistossa tammikuussa 2013.




Kielikello 1/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »