Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2013

Anni Ketola

Havaintoja

Ilmari Hakala

Plussatuulia ja muita odottajan sanoja

Internetin keskustelupalstoilla voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, olipa tuo tilanne vaikkapa lapsenodotus. Keskustelijoille kehittyy nopeasti yhteinen tapa puhua mielessä pyörivistä asioista.

viiva.gif

Raskaus on ainutlaatuinen vaihe naisen elämässä – oli sitten kyseessä ensimmäinen tai viides raskaus. Odottavan äidin ei tarvitse pohtia raskauteen liittyviä asioita yksin, vaan internetin keskustelupalstoilla on mahdollista jakaa mietteitään. Näissä keskusteluissa tulevat äidit   muokkaavat eri tavoin jo olemassa olevaa sanastoa uudenlaiseksi ja jopa luovat uusia sanoja. Näin syntyy omalaatuinen raskauskieli, jota raskautta kokemattoman voi olla vaikea ymmärtää.

Tjottaillaan!

Raskaudesta aletaan keskustella jo siinä vaiheessa, kun lapsi on vasta haaveissa ja suunnitelmissa. Omat keskustelunsa ovat vaikkapa heinävauvasta tai lokavauvasta unelmoiville. Myös toukokuisista tai tammikuisista voi löytää vertaistukea.

Mukana keskusteluissa on niin enskoja kuin tonskia, eli ’ensimmäistä lasta toivovia’ ja ’toista lasta toivovia’ – tai pikemminkin kuumeilevia, kuten lasta hartaasti toivovaa yleisesti kutsutaan.

Ensimmäistä tai toista lasta kuumeilevien lisäksi keskusteluissa on mukana myös suurperhekuumeilijoita. Yhdessä kirjoittajat jakavat kokemuksiaan tikuttamisesta, ja kirjoittajille on itsestäänselvyys, mistä on kyse, kun kirjoitetaan tikkujen käyttämisestä. Kyse on oviksen metsästämisestä, eli apteekin käsikauppatavarana saatavien ovulaatiota virtsasta osoittavien ovulaatiotestien käytöstä, joita voidaan käyttää apuna optimaalisen raskauden alkamisajankohdan etsinnässä. Yritys voi harmillisesti olla monelle jo tuttua puuhaa, ja kielessä käytetään lyhenteitä, sillä toki muut kohtalotoverit tietävät, mistä on kyse, kun kirjoitetaan yk3, kp/29/28 – 34. Yk merkitsee joko ’yrityskertaa’ tai ’yrityskiertoa’ ja kp’ kuukautiskierron kiertopäivää’.

Kaikille keskusteluihin osallistuville raskaus ei ole kaikki kaikessa, vaan mahdollista tulevaa lasta voidaan yrittää tjottaillen, eli ’tulee jos on tullakseen -periaatteella’. Joskus lasta on tjottaillen  tai tosissaan yrittäen tuhdattu jo kauan aikaa. Lapsentekemiselle onkin erilaisia termejä, kuten tuhdata, ja pitkään tuhdanneille tai tuhtareille ja  lasta väkääville on omat keskustelunsa. Myös peittoa heilutellaan tai pöllyytellään tai harjoitetaan vaakamambotreeniä. Kolmea viimeksi mainittua  ilmaisua tosin käytetään muissakin seksuaalista kanssakäymistä käsittelevissä keskusteluissa.

Täti tuli kylään

Raskaus ei ole itsestään selvä asia, vaikka siitä kuinka haaveilisi. Joskus täti voi tulla epätoivottuna vieraana kylään, eli kuukautiset alkavat sen sijaan, että toivottu raskaus olisi alkanut.

Usein käy myös niin, että odotettu raskaus alkaa mutta päättyykin onnettomasti heti alkuunsa. Keskenmeno on niin yleinen keskustelunaihe raskausaiheisilla palstoilla, että siitä käytetään lähes aina ainoastaan lyhennettä km. Pieniä kuolleita ihmisenalkuja kutsutaan muun muassa tähdiksi ja enkelivauvoiksi.

Kirjoittajat kannustavat keskusteluissa toisiaan ja yrittävät yhdessä päästä eteenpäin kohti uutta yritystä. Toisille lasta toivoville toivotetaan positiivista zemppiä ja plussatuulia. Moni tjottailija, tuhtari ja muunlainen yrittäjä pääsee kuitenkin vauvaa kuumeilevien palstoilta odottavien keskusteluihin. Omat keskustelunsa onnellisille plussanneille on esimerkiksi elokuisissa ja marrasmasuissa.

Alkuraskaudessa tyypillinen keskustelunaihe on raskaustestin tuloksen tulkinta, eikä ole vain positiivisia ja negatiivisia tuloksia. Keskustelua käydään muun muassa siitä, merkitsevätkö haamuplussa ja roskisplussa positiivista tulosta. Haamuplussa tarkoittaa sellaista raskaustestin tulosta, että positiivinen tulos näkyy hyvin himmeänä testitikussa. Roskisplussaksi puolestaan kutsutaan sellaista raskaustestiä, joka aluksi näyttää negatiivista, mutta kun sen myöhemmin kaivaa roskakorista esiin, tulos on muuttunut positiiviseksi.

Kyytiläisiä ja masuasukkeja

Tulevalla lapsella on lukuisia eri nimityksiä, kuten masuasukki, maha-asukki, masuvauva, masunen ja masukki. Myös odottavan äidin vatsaa kutsutaan masuksi. Raskaus on tässäkin mielessä erityinen elämänvaihe, sillä muuten sanaa ’masu’ käytetään  merkitsemässä ’vatsaa’ lähinnä  lastenkielessä (Kielitoimiston sanakirja). Taantuuko odottava äiti mielikuvissa lapsen tasolle vai aiheuttaako poikkeavan nimityksen vatsassa versova elämä?

1_13_plussatuuli.jpg

Muita sikiön nimityksiä ovat muun muassa kyytiläinen, sydämellinen kaveri, marrasmuru ja lokavauva. Tulevaa esikoista puolestaan voidaan kutsua enskaksi ja toista lasta puolestaan tonskaksi samoin kuin ne voivat merkitä ‘ensimmäistä tai toista lasta kuumeilevaa’. Keskusteluissa on mukana myös kirjoittajia, joilla raskaus pyritään saamaan alkuun hedelmöityshoitojen avulla, ja pakastettuja alkioita kutsutaan tyypillisesti huuru-ukoiksi.

Hepatoosi ja gdm

Raskauden aikana moni nainen oppii enemmän kuin koskaan muulloin erilaisia latinankielisiä komplikaatioiden nimiä. Niitä käytetään hyvin arkipäiväisesti raskausaiheisissa keskusteluissa. Nykyisin lähes jokaiselle odottavalle äidille on itsestäänselvyys, että gestaatiodiabetes merkitsee raskausajan diabetesta; keskusteluissa käytetään yleisesti ainoastaan lyhennettä gdm.  Tutuksi raskaana olevalle tulevat myös hepatoosi, rh-negatiiviset ja rh-positiiviset.

Tulevaa lasta voivat uhata monet pöpöt, jotka voivat äidin saadessa tartunnan aiheuttaa suurta tuhoa sikiölle. Peruskauraa odottavalle äidille on listeria, josta varoitellaan joka puolella. Odotusajan kuluessa nainen voi myös hyvinkin oppia ymmärtämään, mikä on bakteerivaginoosi ja deskvamoiva inflammatorinen vaginiitti, ja eri taudeista käydään sujuvaa keskustelua toisten raskaana olevien kanssa.

Suppareita synnärillä

Raskauden ja pitkän odotuksen huipennus on synnytys, johon liittyvistä asioista käydään vilkasta keskustelua. Tyypillistä niissä on ari/äri-johtimen käyttö: supistuksia kutsutaan suppareiksi, episiotomiaa eppariksi, synnytyssairaalaa synnäriksi ja Kätilöopistoa Kättäriksi.

Väistämättä jokainen raskaus päättyy synnytykseen, ja tapoja syntymiseen on monenlaisia sektiosta syöksy- tai jakkarasynnytykseen. Raskauden päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, että tuore äiti – tai isä – jäisi vailla vertaistukea, ja onkin aika uusille keskusteluille sormiruokailusta puistoiluun. Mutta vauva- ja lapsiaiheiset keskustelut ovat jo oma lukunsa.

 

Kirjoittaja on oululainen filosofian maisteri ja kahden pienen pojan äiti.

Lähteenä on käytetty vauva.fi-palstan keskusteluja (21.10.2012).




Kielikello 1/2013
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »