Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2013

Henna Leskelä

Suomen kieltä huoltamassa – Ruotsissa

Språkrådet eli Kielineuvosto on Tukholmassa toimiva Ruotsin virallinen kielenhuoltoelin, joka taas on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta.  Pääsin tutustumaan Kielineuvoston työhön ollessani siellä Erasmus-harjoittelijana syksyllä 2012.

viiva.gif

Kielineuvosto on Kotimaisten kielten keskuksen tavoin valtion viranomainen, joka vastaa virallisesta kielen­huollosta, osallistuu kielipolitiikkaan ja seuraa kielilain noudattamista. Tärkeitä toiminnan osa-alueita ovat muun muassa virkakieli ja kieliteknologia. Kieli­neuvostossa huolletaan ennen kaikkea ruotsia, kansallisia vähemmistökieliä ja ruotsalaista viittomakieltä mutta muitakin Ruotsissa käytettäviä kieliä seurataan. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, meänkieli, romani, saame ja jiddiš, joiden puhujilla on tiettyjä laissa vahvistettuja erityisoikeuksia.

Kielineuvostossa on parisenkymmentä työntekijää, joista suurin osa on ruotsin kielen huoltajia, mutta joukkoon mahtuu myös suomen, romanin ja ruotsalaisen viittomakielen huoltajia.  Saamen kielen huoltamisesta vastaa Ruotsin saamelaiskäräjät, ja meänkielen kielenhuolloksi katsotaan suursanakirjan teon tukeminen. Jiddišillä ei ainakaan vielä ole kielenhuoltajaa.

Suosituksia ja kannanottoja

Kielineuvoston keskeisin tehtävä on neuvoa ja opastaa niitä, jotka tarvitsevat tietoa kieltä ja kielenkäyttöä koskevissa kysymyksissä, on kyseessä sitten ruotsi, viittomakieli tai jokin vähemmistökielistä. Jotta Kielineuvosto voisi antaa ajantasaisia ohjeita ja suosituksia, on tärkeää tarkkailla kielten kehittymistä ja muuttumista, mistä huolehditaan esimerkiksi keräämällä uudissanoja ja osallistumalla erilaisiin tutkimuksiin. Kielineuvoston vuosittaisen (ruotsin kielen) uudissanalistan julkistaminen vuoden lopussa on suuri tapahtuma! Syksyn, ja koko viime vuoden, kuuma peruna Ruotsissa oli sukupuolineutraali hen-pronomini ja sen käyttö, johon Kielineuvostokin on toki esittänyt kantansa.Neuvoston mukaan pronominia voi käyttää, kun henkilön sukupuolta ei tiedetä tai haluta täsmentää. Hen esiintyi ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla, mutta sen vakiintuminen yleiseen käyttöön on ollut hyvin hidasta. Tämä johtunee siitä, että pronominit ovat sanaluokka, joka harvoin muuttuu tai uudistuu.

Vastauspankki

Suoritin Erasmus-ohjelmaan (Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma korkea­kouluille) kuuluvan harjoittelun Kielineuvostossa, jossa osallistuin suomen kielen kielenhuolto­työhön kolmen kielenhuoltajan kanssa. Päätehtäväni oli päivittää Vastauspankki-tietokantaa, joka on kaikkien käytettävissä Kielineuvoston verkkosivustolla. Tietokannasta voi etsiä vastausta vaikkapa mieltä askarruttavaan sosiaalialan sanastoon liittyvään termipulmaan. Kääntäjät ovat yksi tietokannan suurimmista käyttäjäryhmistä.

Työnkuvaani kuului muutenkin paljon kirjoittamista: tein sekä lehtijuttuja että verkkosivustolle lyhyempiä tekstejä ja uutisia, jotka kirjoitin useimmiten ensin suomeksi ja käänsin sitten ruotsiksi. Olin mukana myös sanasto- ja termityössä. Kielineuvoston uusin sanasto on Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto vuodelta 2011, ja tällä hetkellä työn alla on koulusanaston ajantasaistaminen.

Kielineuvostossa työyhteisön yhteinen kieli on ruotsi, ja pääsin siten petraamaan niin ruotsin kuin suomenkin taitojani harjoittelun aikana, eri tavalla ja tasoilla tosin. Oman äidinkieleni, Suomessa enemmistön kielen, näkeminen uudesta näkökulmasta oli silmät avaava kokemus. Työn tuoksinassa tuli selvästi ilmi se, että ruotsinsuomalainen konteksti on erilainen: se, että puhuu suomea äidinkielenään ja tietää paljon kielestä, ei riittänyt, vaan täytyi perehtyä myös ruotsinsuomalaisuuteen ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Ruotsin­suomi ja ruotsinsuomalaisuus ovat oma kiinnostava maailmansa.

Suomen kieli Ruotsissa ja Kielineuvostossa

Ruotsinsuomalaiset ovat merkittävä vähemmistö Ruotsissa., ja suomi on suurin Ruotsin vähemmistökielistä. Arviot puhujamäärästä vaihtelevat, sillä Ruotsissa ei tilastoida kieltä, joten tiedot täytyy kerätä eri lähteistä ja tilastoista. Ruotsin kielilautakunnan arvio vuodelta 2003 on noin 300 000 puhujaa.

Suomi on virallisista vähemmistökielistä ainoa, joka on jossain valtiossa virallinen kieli. Senkin vuoksi Kielineuvostossa tehtävä suomen kieltä koskeva kielenhuoltotyö eroaa monessa muiden vähemmistönkielten huollosta. Esimerkiksi uusia termejä pohdittaessa voi aloittaa tarkistamalla, onko termi jo käytössä Suomessa. Yksi tällainen tapaus oli syksyllä uutisiin noussut förste lärare, joka liittyy Ruotsin valtion yrityksiin parantaa opettajan ammatin mainetta ja arvostusta yhteiskunnassa. Sopivaa käännöstä haettiin Suomen puolelta kuitenkin ruotsalaiseen kontekstiin sovittaen. Suomen kieltä koskevaan kielenhuoltotyöhön kuuluu ylipäänsä melko paljon kääntämistä, sopivien vastineiden etsimistä.

Uusien lakien ja suomen kielen parantuneen aseman myötä suomen kielen hallintoalue Ruotsissa laajenee jatkuvasti, ja helmikuun 2013 alusta siihen kuuluu jo 48 kuntaa. Näissä kunnissa on muun muassa tarjottava esikoulutoimintaa ja vanhusten­huoltoa ainakin osittain suomeksi. Yksityis­henkilöillä on myös mahdollisuus käyttää suomea asioidessaan kunnan ja viranomaisten kanssa. Myös kulttuuritoiminta, erilaiset seurat ja monet lehdet elävöittävät osaltaan suomea Ruotsissa. Samalla kuitenkin tuoreiden uutisten mukaan oikeus oman vähemmistökielen opiskeluun on yhä rajatumpi, sillä suomea ei kaikissa kunnissa opeteta oppilaille, joilla ei ole alustavia taitoja kielestä.

Kielineuvosto on osa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitosta, jonka tehtäviin kuuluu kielenhuollon ohella lisätä ja levittää tietoutta kielestä, murteista, nimistöstä ja kansanperinteestä. Kielineuvostosta tuli osa laitosta vuonna 2006, kun Ruotsin kielilautakunta, Ruotsin­suomalainen kielilautakunta ja oikeusministeriön yhteydessä toiminut virkakielen­huoltoyksikkö (Klarspråksgruppen i Regeringskansliet) yhdistettiin.

Kieli­neuvoston verkkosivuston osoite on www.sprakradet.se; sivustolla on omat paikkansa vähemmistökielille. Kielineuvosto toimii myös Facebookissa ja Twitterissä, joita käytetään muun muassa keskustelun herättämiseen jostakin tietystä ilmauksesta tai kielen ilmiöstä. Lisäksi neuvosto julkaisee sana­kirjoja, kielikirjoja ja -oppaita sekä kahta lehteä: virkakielestä kertovaa Klarspråk-tiedotettaja  ruotsinsuomalaista kielenhuoltolehteä Kieliviestiä.

 

Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopistossa pääaineenaan pohjoismaiset kielet.

 

Linkkejä

Kielineuvoston suomenkielinen, suomen kieleen keskittyvä verkkosivusto.




Kielikello 1/2013
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Kielenhuoltoa Tukholmassa (Vapaasti luettavissa)

Suomen elvytystä Ruotsissa (Vapaasti luettavissa)

Ruotsinsuomalaisen termistön elämää suomessa (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »