Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2013

Marjatta Palander

Perusasiaa

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

viiva.gif

Partitiivirakenne on toimiva, kun vertailtavat lauseenjäsenet ovat kuin-konjunktiota käytettäessä keskenään rinnasteisia. Lauseessa Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi vertailtavana on kaksi subjektia, kotimainen kuusi ja tuontikuusi. Tällöin kuin-lause tulkitaan elliptiseksi, eli täydellisenä lauseen voisi ajatella muotoon Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi on. Partitiivin käyttö lyhentää ilmausta yhdellä sanalla.

Tiiviyden tavoittelu lieneekin syynä partitiivirakenteen suosintaan myös silloin, kun vertailu kohdistuu eri tehtävässä olevaan lauseenjäseneen. Tuloksena on tällöin seuraavanlaisia lauseita:

Vaikka Prius PHEV kuluttaa vähän, sen kilometrikohtainen kokonaiskustannus on tavanomaista autoa hieman korkeampi hybridin kalliimman hankintahinnan takia.

Kirjoittaja on tarkoittanut, että kilometrikohtainen kokonaiskustannus on hieman korkeampi kuin tavanomaisen auton kilometrikohtainen kokonaiskustannus. Partitiivirakenteen tavanomaista autoa olisi kuin-lauseessa subjektin kilometrikohtainen kokonaiskustannus määrite, minkä vuoksi vertailusta tulee epäonnistunut. Ongelma voidaan välttää käyttämällä kuin-konjunktiota:

Kilometrikohtainen kokonaiskustannus on hieman korkeampi kuin tavanomaisen auton ~ tavanomaisella autolla.

Muita vastaavanlaisia esimerkkejä:

Naisten koulutustaso on miehiä alhaisempi.

Koulutustasoa ei voi verrata miehiin (”naisten koulutustaso on alhaisempi kuin miehet”). Tarkoitus onkin ollut sanoa: Naisten koulutustaso on miesten koulutustasoa alhaisempi. Kuin-konjunktiolla päästään vielä sujuvampaan ilmaukseen: Naisten koulutustaso on alhaisempi kuin miesten.

Suomalaisten palkat nousevat muita eurooppalaisia nopeammin.

Palkat ja eurooppalaiset eivät ole keskenään vertailtavissa, joten selvempää on sanoa: Suomalaisten palkat nousevat nopeammin kuin muiden eurooppalaisten.

Kaiken kaikkiaan opetuksella näyttäisi olevan suuri vaikutus kohdekielen ymmärtämisen tehostumiseen, sillä 20 testivirkkeestä yli puolet on ymmärretty Jyväskylässä selvästi Joensuuta paremmin.
Korjattuna: − − 20 testivirkkeestä yli puolet on ymmärretty Jyväskylässä selvästi paremmin kuin Joensuussa.

Tiivistä mutta viittaavuudeltaan epäselvää partitiivirakennetta kuulee usein etenkin säätiedotuksissa, joissa säätilaa verrataan eri alueiden tai ajankohtien kesken:

Lapissa pakkanen on muuta maata kireämpää. | Pilvisyys on muuta maata runsaampaa. | Tuon rintaman pohjoispuolella sää on muuta maata viileämpää. | Huomenna lunta tulee tätä päivää runsaammin.| Sateet ovat tätä päivää heikompia.

Kaikissa mainituissa lauseissa vertailu selvenisi käyttämällä kuin-konjunktiota: pakkanen on kireämpää, pilvisyys on runsaampaa, sää on viileämpää kuin muualla maassa; lunta tulee runsaammin, sateet ovat heikompia kuin tänään.

Ajan ja yleisyyden vertaaminen

Pyrkimys tiiviyteen on johtanut harhaan myös seuraavissa uutisotsikoissa:

Rapukausi oli edellisvuosia heikompi. | Kesätyötilanne vain aavistuksen viime kesää parempi.

Jos käytettäisiin kuin-konjunktiota, lauseissa olisi ajan adverbiaali: Rapukausi oli heikompi kuin edellisvuosina; Kesätyötilanne vain aavistuksen parempi kuin viime kesänä. Jos haluttaisiin käyttää partitiivia, ajan ilmaus voitaisiin muuttaa adjektiiviksi: Rapukausi oli edellisvuotista [rapukautta] heikompi; Kesätyötilanne vain aavistuksen viimekesäistä [kesätyötilannetta] parempi.

Eräissä vakiintuneissa komparatiivirakenteissa partitiivimuotoisella adjektiivilla korvataan aikaa tai yleisyyttä ilmaisevia adverbeja, kuten aiemmin, ennen, keskimäärin, nykyään ja tavallisesti:

Atria tarvitsee merkittävästi aiempaa enemmän suomalaista sianlihaa kasvaviin tarpeisiinsa.

Kuin-konjunktiota käyttäen sanottaisiin: Atria tarvitsee suomalaista sianlihaa kasvaviin tarpeisiinsa merkittävästi enemmän kuin aiemmin. – Kumpikin vaihtoehto on käypää kieltä.

Järjestöjen ylläpitämiä hoitoyksiköitä on lopetettu, sillä kunnat tilaavat entistä vähemmän hoitojaksoja.

Tai: − − kunnat tilaavat hoitojaksoja vähemmän kuin ennen.

 Lappeenrannassa keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja.

Tai: − − liikennevahinkoja enemmän kuin keskimäärin.

Kaatopaikkakaasua pitäisi hyödyntää energiana nykyistä tehokkaammin.

Tai: − − tehokkaammin kuin nykyään.

 Ensiapuun on tullut viime päivinä tavallista enemmän vatsatautipotilaita.

Tai: − − vatsatautipotilaita enemmän kuin tavallisesti.

Sen sijaan seuraavat epäonnistuneet otsikot olisi selvintä korvata kuin-sanaa käyttäen:

Tykkimäki houkutti viime kesää enemmän.

Paremmin: Tykkimäki houkutti enemmän kuin viime kesänä. (Partitiivirakenne viimekesäistä enemmän jättäisi hämäräksi, mistä ”viimekesäisestä” on kysymys.)

Viime vuotta vähemmän vauvoja.

Mieluummin: Vauvoja vähemmän kuin viime vuonna.

Teno antoi lohta viime vuotta enemmän.

Täsmällisemmin: Teno antoi lohta enemmän kuin viime vuonna.

Vertailuun saadaan siis vaihtelua partitiivirakenteella, mutta kuin-konjunktio on turvallisin vaihtoehto tapauksissa, joissa kirjoittaja on epävarma vertailun onnistuneisuudesta. Kuin-sanan käyttö ei yleensä aiheuta vääränlaisia tulkintoja eikä vaikuta tekstin tyylinkään.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.




Kielikello 1/2013
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Tiivistä mutta sumeaa vertailua (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »