Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2013

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Mitä ihmeen kielipolitiikkaa?

Kielipolitiikka on yksi Kotimaisten kielten keskuksen keskeisistä tehtävistä. Mutta mitä kielipolitiikka on? Siihen sisältyy toisaalta huolehtiminen kielen asemasta yhteiskunnassa (tästä säädetään jo laissa). Toisaalta kielipolitiikkaa on kielen käyttökelpoisuuden ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen, siis myös kielenhuolto. Juhlallisen kuuloinen kielipolitiikka ilmenee näin hyvinkin monimuotoisena.

Ilmiselvintä ”varsinaista” politiikkaa on se, että Kotus pystyi vaikuttamaan hallitusohjelmaan, jonka osaksi otettiin viranomaiskielen parantaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt työryhmän, joka valmistelee toimintaohjelmaa viranomaiskielen kehittämiseksi. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin tähän vaatimukseen voitaisiin vastata nykyistä paremmin käytännön työssä ja työntekijöiden koulutuksessa (ks. Lue myös).

Mutta laajasti ajatellen kielipoliittista työtä tehdään kaikkialla jo pelkästään käyttämällä kieltä eri yhteyksissä. Yksi suomen kielen asemaa tukeva toimintamuoto on mm. Tieteen termipankki, jota kartutetaan talkooperiaatteella Internetissä (ks. Lue myös). Tieteestä pitää puhua ja kirjoittaa myös yleistajuisesti. Merkittäviä kielipoliittisia tekoja tekevät siis myös ne, jotka vaivautuvat yleistajuistamaan tutkimusta, vaikka se ei läheskään kaikilla aloilla ole erityisen arvostettua eikä nykyisin esimerkiksi edistä yliopistouraa.

Tieteen populaaristamisesta on saatavilla tietoa: vuoden alussa ilmestyi aihetta laajasti käsittelevä tietokirja, mitä voi pitää kielipoliittisena kulttuuritekona. Kyseinen teos, ”Tieteen yleistajuistaminen”, esitellään tämän lehden Kirjoja-palstalla. Yleistajuistamisen arvostuksen nousua heijastelee toivottavasti myös se, että tietokirjoittamista edistämään on perustettu kokonaan uusi professuuri Helsingin yliopistoon. Tehtävänä on tietokirjallisuuden ja ‑kirjoittamisen tutkimus ja opetus ja kohteena tietokirjallisuuden eri alat: tietokirjoittaminen, tutkimustiedon yleistajuistaminen ja tietokirjallisuuden kääntäminen.

Kielipolitiikkaa on myös vähemmistökielten asemaa edistävä tutkimus ja huolto, mikä tukee kyseisen kielen elinkelpoisuutta ja käyttöä. Suomikin on vähemmistökieli, nimittäin Ruotsissa, ja ruotsinsuomen huollon käytännön työstä kerrotaan tässä lehdessä. Vaikka virallisen vähemmistökielen asema on suhteellisen hyvä, on huolestuttavaa, että toiminnan voimavaroja on vähennetty. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Kielineuvoston julkaisun Kieliviestin numeroita ilmestyy tänä vuonna vain kolme entisen neljän sijasta.  

Euroopassa on muitakin suomalais-ugrilaisia vähemmistökieliä. Niitä tutkivan EU-hankkeen Eldian edistymisestä kirjoittaa Pirkko Nuolijärvi (ks. Lue myös). Hän kertoo, että hankkeen Kotuksessa järjestetyssä seminaarissa puhuttiin vilkkaasti niin viroa kuin karjalaakin. Karjalakaan ei siis ole vain muistojen kieli, mikä selviää myös niistä sanoista, joita löytyy tämänkertaiselta Kielivoimistelua-palstalta.     




Kielikello 1/2013
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Virkakieltä parantamaan! (Vapaasti luettavissa)

Suomalainen tiedesanasto termipankkiin (Vapaasti luettavissa)

Euroopan vähemmistöjen kieliolot (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »