Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2012

Jussi Pahikkala

Havaintoja

Syntaktisen niin-sanan iästä ja alkuperästä

Esittelin Kielikellon 3/2012  kirjoituksessani "Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin" puhekielen niin-topiikinmerkitsintä eli lauseen osia erottavaa niin-sanaa, esimerkiksi ”Entäs loppuviikkoa kohden niin mennäänkö pakkaselle?”   

Tällainen niin-sanankäyttö on suomessa hyvin vanhaa, ehkä vierasta vaikutusta.  Kyseinen ”syntaktinen niin” esiintyy nimittäin jo vanhimmissa suomenkielisissä kirjallisissa lähteissä.  Sitä käytetään erityisen runsaasti Kristoffer-kuninkaan maanlain (1442) suomennoksessa, joka on tehty 1500-luvun loppupuolella.  Lain suomennos on julkaistu  nykyaikaisena painotekstinä nimellä Talonpoikain laki (SKS, 2005), josta  seuraavat esimerkkilauseet on poimittu. 

Niin-merkitsintä edeltävät topiikit voivat olla verbittömiä (esimerkki 1)  tai sisältää predikaattiverbin:  

1) Senkaldaisis asiois, taicka muisa senkaldaisis, nijn pitä kaiken Ruodzin kansan kuningallens kuuliaiset oleman – – [s. 14]. 

2) Ja kusa senkaldaiset tapahtuat nijn tule sen sittä kuningan fougdille ja ammattimiehille tiedytettä – – [s. 28].

3) Nytt on mies vaimon kihlannut, ja tahto häitä pitä, nijn pitä hänen Naittajamiehelle sanoman ennen kuutta wijcko sen päiwän Jona hän häitä tahto pitä [s. 38].

Syntaktisen niin-sanan esiintymistä ovat Talonpoikain lain tekstissä valtaenemmistönä  jos–nijn-lauseet ja näiden erikoistapauksina joldeij–nijn-lauseet; esim.:

Jos Isä ja äiti andawat andexi hänen, nijn ottakan täyden Perindö osan [s. 37] .

Joldeij se ole saapuilla, nijn on Isän Isä: – – [s. 36].

Siitä, miten noitten aikojen puheessa käytettiin niin-sanaa, ei  ymmärrettävistä syistä voi saada havaintoja.

Ruotsissakin on vastaavanlainen -sanan käyttö ikivanhaa.  Svenska Akademiens ordbok ‑teoksesta (SAOB) löytyy edellä oleviin verrattavia esimerkkejä 1500-luvulta lähtien; esim.:

Thernest, haffuer tu, utan tuill, wäll fornummet, atuj nw en long tiidt ... kranckelige warit haffue [’Sen jälkeen, niin olet sinä, epäilemättä, oikein pannut merkille, että me nyt pitkän aikaa ... sairaalloisia olleet olemme’, Konung Gustaf den förstes registratur 12:247 (v. 1539)]

Voisi ajatella Talonpoikain lain ruotsintaitoisen suomentajan käyttäneen niin-sanaa ruotsin -sanan vastineena.  Syntaktista niin-sanaa esiintyy kuitenkin jo Agricolan suomennoksissa, jotka hän teki muista kielistä ja jotka ovat vanhempia; esimerkki Paavalin Galatalaiskirjeen Alcupuheesta:

Mutta quin hen oli heiste poisolge’nut/ nin tulit Falschit Apostolit – –

Niin-topiikinmerkitsintä kuulee joka päivä esimerkiksi radio-ohjelmien vapaassa, valmistelemattomassa puheessa, mutta miksei sitä esiinny kirjoitetussa kielessä juuri muulloin kuin topiikin ollessa sivulause ja kommentin tämän jälkilauseena, eikä silloinkaan aina (esim. Jos jossakin on roskaista, niin ihmiset heittelevät yleensä vielä enemmän roskia)?  Siihen antaa osittaisen vastauksen Maria Vilkuna.  Modernin kirjasuomen standardiin otettiin hänen mukaansa aikoinaan ensin ”lauseita yhdistävä niin”, mutta myöhemmin tämä käytäntö katsottiin epäsuotavaksi ja se karsittiin miltei kokonaan.  Muutoksen syystä ja toteutuksesta ei ole dokumentteja.

 

Lisää aiheesta

Vilkuna, Maria 1997: Into and out of the standard language: the particle ni in Finnish.  –  Taming the vernacular from dialect to written standard language. Jenny Chesire & Dieter Stein (toim.). Addison Wesley, London and New York.




Kielikello 4/2012
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »