Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2012

Minna Salonen

Kieli kartalla

Kuro kaks silmä oikke ja kaks nurja – Kutomisesta ja vähän neulomisestakin

Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.

viiva.gif

Suomen murteissa verbeillä kutoa, neuloa ja ommella on osin päällekkäisiä merkityksiä. Vampulassa sukkaa kudotaan – ”Mää kuron semmotten (niin tiiviin) sukan ettei kirppu läpittep pääse” – kun taas luovutetulla alueella Kirvussa sukkaa on neulottu: ”Se taitaa olla vähä käsistää kopelo (= kömpelö), ko sukavartiekii o neulont vyötäreitä (= löyhempiä kerroksia).” Heinävedellä neulalla ommellaan – ”Katoha nyt ku ol toas ilikosissaa (= piloillaan) ommellu minu takkin hihasuut kiini” – mutta Mäntsälässä neulotaan: ”Tol neulall om paha neuloo, ku se on niin kroovi (= paksu).”

Käsityöalalla toimivien ammattikielessä verbien kutoa, neuloa ja ommella työnjako on vakiinnutettu jo sata vuotta sitten: vaatteita ommellaan, sukkaa neulotaan, kangasta kudotaan. Yleiskielessäkin tämä jako on pätevä. Niin laajalle levinnyt on suomen murteista kuitenkin myös kutoa-verbin merkitys ’valmistaa neuletta’, että yleiskielessäkin voi sanoa kutovansa sukkaa. (Verbien työnjaon vakiinnuttamisesta yleiskielessä ks. Kielikello 2/1981.)

Kun Laitilassa kysytään: ”Eks sää kerkkeis kutomaha muules sukki?”, vastataan Suomussalmella: ”Kutokkoa ites sukkannu!” Lapualla ”äitee tapas aina kutua jotakin, jonsei muuta niil lapaasia tenavillen”, ja Ruijan Jyykeässä1 on todettu: ”Vanthuita me kujuimma.” Kutoa-verbi merkityksessä ’valmistaa neuletta’ tunnetaan länsimurteissa, Kainuussa, Keski-Suomessa, Etelä-Savon länsilaidassa ja Vermlannissa. Neuloa-verbi on samassa merkityksessä selvästi itäinen, vaikka Kymenlaaksostakin on joitakin tietoja.

Kutomisen ja neulomisen lisäksi murteissa tunnetaan myös muita sanoja, joilla on edellä mainittu merkitys. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tikutaan ja tikataan ja lähinnä luovutetun alueen Karjalassa sekä Inkerissä tehdään, nieklotaan ja tikutetaan.

Kutomisesta punomiseen

Levikiltään yleissuomalainen on kutoa-verbin merkitys ’valmistaa kangasta tms. kangaspuissa’. Kalannissa ”parhan (= enimmäkseen) kurotan kevättalvest, kom päevär ruppevat tulema valusiks”, ja Inkerin Skuoritsassakin on todettu: ”Poastoaikanhaa niitä jo sit käytii kutoimaa, kankaita, kevväil.” Helppoa kangaspuilla kutominen ei välttämättä ole, vaikka esimerkiksi Hirvensalmella voi kokematon niin luulla: ”Se voep luulta, et tuota kutovar räpytät.” Kutoa-verbiä voidaan käyttää myös, kun valmistetaan nauhaa nauhapirralla. Esimerkiksi Vermlannin metsäsuomalaisilta on tieto ”Kapalovyötä ne kutoi niillä (nauhapirroilla) ungallen (= lapselle).” Kutomisella voidaan viitata myös pitsin nypläämiseen: Jaalassa ainakin ”ennen ol muijii, jokka osas kutovap pitsii”.

4_12_kutoa.jpg

Yleiskielestä tuttu on myös kutoa-verbin merkitys ’valmistaa verkkoa’. Suomussalmelta on tieto ”Kun min olin nuorena nin se oli hampusta kuvottu nuotta”.  Suonenjoella puolestaan ”oes siistimistä tuolla aetav vinnillä, kuj joka nurkkaan on hämähäkki kutona verkkosa”. Myös punottavia esineitä voidaan kutoa: Himangalla kuivat päreet kasteltiin lämpimällä vedellä ja ”sitte oli hyvä kutuak keppua (= koria)”. Raskaampaakin merkitystä kutomisella on, nimittäin ’jonkin rakennelman latominen’. Konginkankaalla on todettu: ”Ihan kutomalla ne lateloo, viskomalla ei stä soas syntymään (kiviaitaa)”, ja Sotkamossa ”seinä kuotaan (sementistä)”.

Kutoa-verbiin liittyy myös kuvaannollista käyttöä. Mikkeliläinen toteaa: ”Minu piäi (= pääni) kuttoo ristikkaista” eli miettii asiaa puoleen ja toiseen. Kuopiossa juovuksissa hoiperteleva ”kuttoo juovikasta”. Juonia voidaan punoa mutta myös kutoa: Karjalankannaksella sijainneella Pyhäjärvellä on ilkeämielinen ihminen voinut ”lentiää talost talluoo ja kuttuoo juonii, jot sais ihmisii välit sekasi”. Vermlannissa on juonittelevasta ihmisestä voitu sanoa, että ”se kutoo valeita”.

Suomen murteiden sanakirjaa julkaistaan nykyään verkossa. Lisää esimerkkejä kutoa-verbin käytöstä ja eri merkitysten levikkikarttoja voi käydä katsomassa verkko-osoitteessa kaino.kotus.fi/sms. Tulevaisuudessa verkkoon ilmestyvät artikkelit myös verbeistä neuloa ja ommella.

 

Kirjoittaja on Suomen murteiden sanakirjan toimittaja.

Artikkelissa on käytetty Suomen murteiden sanakirjan pitäjäjakoa.

1Suomen murteiden sanakirjassa käytetään nimeä Jyykeä, nykysuosituksen mukainen asu on Yykeä.




Kielikello 4/2012
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »