Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2012

Sari Vaula

Perusasiaa

Talvilomaillaan ja vesijuostaan – yhdysverbejä moneen lähtöön

Yhdysverbejä on pidetty  epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.

viiva.gif

Vanhassa kirjasuomessa (n. 1540–1810) yhdysverbejä esiintyi runsaasti. Mallia antoivat muut kielet (ruotsi ja saksa), sillä vanha kirjasuomi oli paljolti käännöskieltä. Suurin osa senaikaisista yhdysverbeistä on jäänyt pois käytöstä (ylösluetella, poiskieltää, kokoonvetää), mutta etenkin raamatullisia (ristiinnaulita) verbejä on jäänyt nykykieleen.

Mallin mukaan ja hetken tarpeeseen

Myöhemmin yhdysverbejä on vierastettu siksi, että niiden on katsottu olevan liiaksi vieraan kielen mallin mukaisia. Yleiskieleen juurtuneita ovat kuitenkin monet eri alojen termit, joita ei voi korvata muilla ilmauksilla. Sanakirjoissa näistä esitetään infinitiivimuotoinen hakusana: alijäähtyä, ylivalottua, peruskorjata, välivarastoida.

Uusia yhdysverbitulokkaita muodostetaan yleensä analogisesti; olennaista on siis jo olemassa olevien verbien antama malli, jota sovelletaan spontaanisti eri tilanteissa. Näin syntyy sellaisia sanoja kuin kaukokatsoa, äkkijarruttaa, alamäkipyöräillä, mediakokkailla (televisio-ohjelman nimestä Mediakokki).

Yhdysverbejä luodaan eri tavoin. Usein pohjana on yhdyssubstantiivi.  Tämä on suurin ja elävin ryhmä, ja monet näin muodostetut verbit ovat enimmäkseen vakiintuneet kieleen.

Talo peruskorjataan seuraavana vuonna (← peruskorjaus).

Oliivit kylmäpuristetaan huolella (← kylmäpuristus).

Rikolliset salakuljettivat jalokivet ulkomaille (← salakuljetus).

Auto on hyvä koeajaa ennen ostopäätöstä (← koeajo).

Myös uusia yhdysverbejä tulee jatkuvasti. Ne ovat usein sävyltään arkisia ja tilapäisluonteisia.

Poliisia paennut ketjukolaroi.| Muutama vuosi sitten hän saattohoiti ystävänsä. | Siellä ne nyt kuumailmapalloilee. | Kuusijärvellä savusaunotaan taas.

Yhdysverbejä saadaan myös yhdysadjektiiveista. Jälkiosan verbimuoto ei yleensä esiinny itsenäisenä kuten eivät adjektiivinkaan jälkiosat (esim. -ikäinen : -ikäistyä , -päiväinen : -päiväistyä).

Väestö keski-ikäistyy (← keski-ikäinen).

Esimerkkejä voisi yksinkertaistaa (← yksinkertainen).

Kirjan tietoja pitää silloin tällöin ajantasaistaa (← ajantasainen).

Muoti arkipäiväistyy (← arkipäiväinen).

Verbin alkuosana voi olla myös taipumaton partikkeli. Tässä joukossa on joitakin vakiintuneita verbejä, mutta myös uusia muodostetaan näiden mallin mukaan:

Ei kannata aliarvioida kilpailijoitaan. | Sopimus allekirjoitetaan huomenna. |  Hän ylipuhui minut tulemaan lapsenvahdiksi. | Turha yrittää poispuhua näitä väitteitä. | Teki mieli ulostuijottaa se kovaääninen kailottaja.

Jotkin verbit esiintyvät sekä yhdyssanoina että sanaliittoina. Jommastakummasta muodosta tulee yleensä käytössä tavallisempi, vaikka molemmat ovat mahdollisia. Esimerkiksi verbi anteeksiantaa muutettiin jo vuoden 1642 Raamatussa muotoon antaa anteeksi. Samantapainen verbi on myös huomioonottaa. Nykyään sen tilalle on vakiintunut verbi ottaa huomioon. Sekä yhdyssana että sanaliitto on mahdollinen seuraavissa:

Vieraat vastaanotetaan (tai: otetaan vastaan) ala-aulassa.

Hän aikaansai (tai: sai aikaan) puheellaan aikamoisen hämmennyksen.

Kiireen keskellä moni tuntee laiminlyöneensä (tai: lyöneensä laimin) läheisiään.

Urasuuntautunut ja erityiskorvattava

Joistakin vakiintuneista yhdysverbeistä käytetään yleensä vain partisiippimuotoja (asiantunteva, sisäänlämpiävä, lainoppinut), ei persoonamuotoja.  Ne ovat tällöin merkitykseltään erikoistuneita adjektiiveja tai substantiiveja.

Epämiellyttävä kokemus | Urasuuntautunut työntekijä | Uudet kaupunginvaltuutetut

Mallin mukaisesti syntyy myös uusia,  usein termimäisiä partisiippimuotoja, joiden rinnalla ei ole infinitiiviä eikä persoonamuotoista taivutusta, esim. erityiskorvattava (ei perusmuotoa ”erityiskorvata”).

Pussi on sataprosenttisesti biohajoava tuote (ei: pussit ”biohajoavat”).

Vihersalaatissa oli aurinkokuivattuja tomaatteja ja pinjansiemeniä (ei: tomaatteja ”aurinkokuivataan”).

Tilannesidonnaisia ja kertaluonteisia ilmauksia ei useinkaan ole sanakirjoissa, mutta niitä näkee ja kuulee esimerkiksi mediassa. Nasevuutensa  ansioista ne sopivat otsikoihin ja muutenkin tiivistämään tekstiä.  

Kokoomus ennakkoäänestetyin puolue (otsikko) | Terroristiepäillyt jäivät kiinni viime yönä. | Moni perhe talvilomailee etelän lämmössä.

Näiden rinnalla käytetään yleensä tavallisempia ilmauksia.

Terrorismista epäillyt jäivät kiinni viime yönä. | Moni perhe viettää talvilomansa etelän lämmössä. 

Sauvakävellään ja vesijuostaan

Yleensä yhdyssubstantiivi on siitä muodostettua yhdysverbiä varhaisempi. Esimerkistä käy sauvakävely, joka vakiintui nopeasti paitsi suosittuna liikuntamuotona myös sanana. Myöhemmin sen rinnalle syntyi yhdysverbi, joka löytyy myös Kielitoimiston sanakirjasta.

Vrt. Olimme sunnuntaina tunnin sauvakävelyllä.
Sauvakävelimme sunnuntaina tunnin.

Sen sijaan esimerkiksi vesijuoksusta johdettu yhdysverbi vesijuosta odottaa vielä paikkaansa sanakirjan sivuilla, vaikka sitä arkielämässä jo käytetäänkin.

Vrt. Harrastan vesijuoksua vähintään kerran viikossa.
Vesijuoksen vähintään kerran viikossa.

Usein yhdysverbit vaativat käyttäjältään tyyli- ja tilannetajua. Esimerkiksi laajalle yleisölle suunnattu asiateksti vaatii yleiskielisempää kirjoitustyyliä kuin hetkeen sopiva spontaani ilmaus.

 

Kirjoittaja työskentelee Kielitoimistossa.




Kielikello 4/2012
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »