Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2012

Lasse Hämäläinen

_AreX_ ja HYMYMIELI – Verkkoyhteisöjen käyttäjänimet

Verkossa toimivien yhteisöjen Internet-nimimerkit eli käyttäjänimet ovat usein hyvinkin erilaisia kuin reaalimaailman henkilönnimet.

viiva.gif

Erilaisten Internet-yhteisöjen ja -palvelujen käyttö on tullut monille osaksi jokapäiväistä elämää. Useat näistä verkkosivustoista, kuten keskustelufoorumit, pelisivustot ja yleiset yhteisöpalvelut, ovat luonteeltaan sellaisia, että muiden käyttäjien tunnistaminen ja itse tunnistetuksi tuleminen on niissä tarpeellista. Tätä varten sivustolle voi luoda henkilökohtaisen käyttäjätilin, jonka keskeinen osa on käyttäjänimi.

Termi käyttäjänimi viittaa nimeen, joka käyttöympäristössään yksilöi verkkoyhteisön käyttäjän ja tekee hänet tunnistettavaksi. Kyse on sivustolle yhden henkilön käyttöön rekisteröidystä, pysyväisluonteisesta nimestä; oma ryhmänsä ovat joillakin sivustoilla esiintyvät tilapäiset, usein vain kerran käytettävät nimet. Mediassa käyttäjänimiin viitataan usein termeillä Internet-nimimerkki tai pelkästään nimimerkki, verkkokeskusteluissa myös englannin kielen sanaan nickname, ’nimimerkki’, pohjautuvilla sanoilla nicki ja nikki.

Olen tutkinut käyttäjänimiä pro gradu -työssäni, jossa olen pyrkinyt vakiinnuttamaan termin käyttäjänimi, sillä se korostaa tarkoitteen olemusta nimenä. Tutkimusta tehdessäni olen saanut kuulla näkemyksiä, joiden mukaan käyttäjänimet eivät ole nimiä lainkaan. Nimistöntutkimuksessa käytetyn yleisen määritelmän mukaan nimi on sana tai sanojen yhdistelmä, joka viittaa yhteen yksilöityyn henkilöön, olioon, asiaan tai esineeseen. Tämän määritelmän käyttäjänimet täyttävät.

Eriävätkin näkemykset tosin ovat ymmärrettäviä. Käyttäjänimet poikkeavat monilta ulkoisilta ominaisuuksiltaan esimerkiksi reaalimaailman henkilönnimistä niin suuresti, että on vaikea mieltää molempien kuuluvan samaan sanojen kategoriaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelenkin eräitä käyttäjänimien ominaisuuksia, jotka ravistelevat käsitystämme siitä, millainen kielen ilmaus voi olla nimi.

Numerot ja erikoismerkit nimen osina

Silmiinpistävin ero käyttäjänimien ja ”tavallisten” nimien välillä on se, että käyttäjänimissä voi esiintyä normaalien kirjainmerkkien ohella numeroita ja erikoismerkkejä. Sallittujen erikoismerkkien määrä tosin on yleensä rajattu: tutkimassani verkkoyhteisössä, suomalaisessa peliyhteisö Aapelissa (www.aapeli.com), sallittuja erikoismerkkejä ovat yhdysmerkki, alaviiva ( _ ) ja huutomerkki.

Käyttäjänimissä esiintyvät numerot tai numerosarjat sisältävät usein merkityksen. Ne voivat ilmaista henkilön syntymävuoden (Jeppe-82), korvata graafiselta asultaan samankaltaisia kirjainmerkkejä (Mestar1) tai viitata johonkin numeroiden yleisesti tiedettyyn merkityssisältöön, kuten tunnetun agenttisankarin koodinimeä muuntelevassa käyttäjänimessä jamesbond008.

Useimmiten numeroihin ei kuitenkaan sisälly havaittavaa merkitystä. Niiden tehtävä lieneekin vain erottaa nimi muista samankaltaisista käyttäjänimistä. Niin Aapelissa kuin useimmissa muissakin verkkoyhteisöissä käyttäjänimien tulee olla ainutlaatuisia. Esimerkiksi nimessä Toope_79 on alaviiva siksi, että nimet Toope ja Toope79 oli jo ehditty rekisteröidä yhteisöön.

Erikoismerkeillä saattaa olla erottavuuden lisäksi myös nimeä koristava tehtävä, sillä niitä käytetään usein symmetrisesti varsinaisen nimiaineksen molemmin puolin: -_AreX_-, ! ixi !, _Vampire-Girl_. Tätä pidetään yleensä esteettisempänä kuin erikoismerkkien satunnaista viljelyä. Toisaalta erityisesti huutomerkit koetaan nimissä usein ärsyttäviksi symmetrisyydestään huolimatta.

Yleisnimiä, lauseita, tekosanoja

Myös käyttäjänimien kirjaimin ilmaistavat nimielementit poikkeavat muista nimikategorioista huomattavasti. Reaalimaailmassa olemme tottuneet siihen, että useimmat etunimet ja lempinimet eivät ”tarkoita mitään”, toisin sanoen niillä ei ole samanasuista yleisnimivastinetta. Käyttäjänimissä yleisnimet sen sijaan ovat yleisin nimen rakentava elementti. Niminä esiintyvät muun muassa Cheerleader__, Kahviautomaatti, kaikki, nähdään! ja raivo.

Yksittäisten sanojen ohella nimissä esiintyy sanaliittoja. Niitä kirjoitetaan sekä erikseen (Electra Complex, Salamoiva myrsky) että norminvastaisesti yhteen (CrazyTiger, ujokaali) taikka yhdysmerkin tai alaviivan kanssa (pääsiäis-pupu, angel_power). Mahtuupa käyttäjänimien joukkoon kokonainen lausekin: älä naurata. Lauseen mittaisten nimien luomista kuitenkin hankaloittaa se, että Aapelissa käyttäjänimen on oltava 3–16 merkkiä pitkä.

Käyttäjänimien sisältöä sen sijaan ei ole rajoitettu, minkä vuoksi nimiaineisto on todellinen kielellisen kekseliäisyyden aarreaitta. Monet käyttäjät ovat luoneet nimeensä suomen kielen johdinaineksista muodostetun sanan (Rauniotar, tollonen, tonitus8), ja onpa eräs käyttäjä rohjennut tehdä samoin saksan kielellä (Loreleichen). Mukana on vieläkin kirjavampia ilmauksia, joista joidenkin alkuperää on mahdollista arvailla, toisten ei millään: akku-pileksi, Eitzpii, MiiZy3, Mikardinho, Xolder.

Yritysnimet ovat totuttaneet meidät siihen, että myös kirjainlyhenne voi toimia nimenä. Yritysnimet tosin sisältävät lyhenteen ohella usein myös muun nimielementin, käyttäjänimet harvemmin. Kirjainlyhenne voi olla esimerkiksi kooste oman henkilönnimen alkukirjaimista (RMK).

Oikeinkirjoitus?

Suomen kielen tutuimpiin oikeinkirjoitusnormeihin kuuluu, että erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Käyttäjänimissä normi ei kuitenkaan päde: yhteisöstä riippuen kolmannes tai jopa puolet käyttäjänimistä alkaa pienellä kirjaimella. Pienen alkukirjaimen yleisyys lieneekin keskeisimpiä syitä siihen, miksi monien on vaikea mieltää käyttäjänimet erisnimiksi samassa määrin kuin henkilön- tai paikannimet.

Harvinaisempaa, joskaan ei erityisen epätavallista, on, että käyttäjänimi kirjoitetaan kokonaan suuraakkosin. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi HYMYMIELI, PHIENIGNUI sekä -VE-SA-. Suuraakkosten käyttö niin nimissä kuin kirjoitetussa tekstissä ylipäänsä on epäilemättä tehokas huomiokeino, mutta Internetissä sen liiallista käyttöä pidetään epäsopivana. Peliyhteisö Aapelin säännöissä kielletäänkin ”turha HUUTAMINEN eli kirjoittaminen Caps Lock päällä” (Caps Lock on tietokoneen näppäin, jonka avulla suuraakkosia tuotetaan).

Erisnimen perinteisiä muotonormeja koetellaan myös isojen ja pienten kirjainten sekoittamisella. Isot kirjaimet nimen keskellä saattavat ilmaista sanarajaa, jota ei jostain syystä ole tuotettu välilyönnin avulla (EvaOnNobo, TheSaunatakki), tai toimia muutoin visuaalisena huomio- tai koristelukeinona (AuToCaD FaN). Kaikissa tapauksissa ei ole mahdollista löytää yksiselitteistä syytä aakkoslajin vaihtelulle. On mahdollista, että oikeinkirjoitusnormien rikkominen on tietoista ja ilmaisee osaltaan käyttäjien suhdetta kieleen ja sen perinteisiin.

Muuttaako Internet oikeinkirjoitusnormeja?

Kuvaamani ilmiöt eivät rajoitu yksinomaan käyttäjänimiin, vaan ne näkyvät epämuodollisessa verkkokirjoittamisessa yleisemminkin. Iso alkukirjain jää usein pois paitsi käyttäjänimistä, myös muista nimistä sekä virkkeiden alusta. Erikoismerkkejä käytetään kuvallisina jonoina, hymiöinä, rytmittämässä tekstiä ja selventämässä sen merkitystä. Monissa verkkoyhteisöissä rakentuu myös uusia, yhteisön ulkopuolisille vieraita sanoja ja kirjoittamisen tapoja. Eräällekin keskustelufoorumille, tietynlaiseen keskusteluun on mahdollista lähettää pelkästään sanan ”röllll” sisältävä viesti, jonka merkityksen yhteisön muut jäsenet ymmärtävät tietämättä edes sen lähettäjää.

Yhä suurempi osa kielenkäyttötilanteista tapahtuu nykyään verkossa. Voiko epämuodollisen,   säännöttömän, hajanaisen ja kontekstisidonnaisen kirjoittamisen yleistymisellä olla vaikutusta kielenkäytön normeihin laajemmin? Se ei ehkä ole täysin mahdotonta, mutta suuret muutokset ovat monitahoisia ja vaativat paljon aikaa. Ei olekaan erityisen todennäköistä, että me olemme enää esimerkiksi lukemassa sanomalehteä, jossa kaikki nimet kirjoitetaan  pienellä alkukirjaimella.

Kirjoittajan pro gradu -tutkielma ”Rekisteröityneiden käyttäjien nimet verkkopeliyhteisö Aapelissa” on ladattavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/34197

 

Tarinat nimien takana

Käyttäjät kertovat nimiensä taustoista:

Antimatsisti

Pohjana on aikaisempi nimimerkkini Matsisti. Ja nykyinen tulee siitä, että vastustan matsismia (älä kysy mikä se on).

jeekani

Sain kyseisinä päivänä kanin.

keksitty

Jollakin sivustolla yritin keksiä nimeä ja tuli vastaus ”nimimerkki on jo keksitty”' siitä sitten otin tuon viimeisen sanan ja siitä se sitten levisi aapeliinkin :D

Liulau

Eräs pikkupoika kutsui minua sillä nimellä joskus jostain syystä. Se oli kai helppo lausua ja muistuttaa kai jotain lasten runoa jossa ”lintu laulaa, liitää, lentää” tai jotain sinnepäin. Hän hoki ”liulaulauliu” ja lopulta se oli nimeni.

Ruotiukko

Joskus pienempänä äitini luki Mauri Kunnaksen Koiramäkeä, jossa sattui olemaan ruotiukko. Se oli jokseenkin hupaisa ja erikoinen, joten valinta oli helppo, varsinkin, kun satuin olemaan about 13-vuotias.. :P

Vanha Ja Ruma

Olen normaalin näköinen ja varsin nuori. Tämä hyppäsi ensimmäisenä vain mieleen.

Wormhole

Nimimerkkini kuvastaa mielenkiintoani avaruuden mystisimpään voimaan... Mustaan aukkoon. Kukaan ei voi mustalle aukolle mitään. Superisot aukot muodostavat galakseja ympärilleen. Mikä siis parempi kuvastamaan minua?

Yorshkrunsquar

Nimi on Viimeinen haltia -kirjasta. Se on päähenkilön (haltian) nimi, vaikkakin en saanut sitä kokonaan mahtumaan, sillä aapelissa on maksimipituus nimelle. Koko nimi olisi ollut Yorshkrunsquarkjolnerstrink.




Kielikello 4/2012
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »