Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2012

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Ymmärrettävää

Aikanaan viestinnän peruskurssilla opetettiin, että sanoma ei juuri koskaan mene perille sellaisena kuin lähettäjä tarkoittaa: matkalla vastaanottajalle on aina häiriöitä. Tiedonkulun esteiden poistamiseksi ja väärinymmärrysten välttämiseksi tehdään paljon työtä, ei vähiten pyrittäessä ymmärrettävään kieleen. Tästä työstä Kielikellossa on jatkuvasti kerrottu mm. virka- ja lakikielestä kirjoitettaessa – ja kerrotaan nytkin. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Minna-Riitta Luukka esittelee lautakunnan edellisen kolmivuotisjakson työtä, johon on kuulunut mm. kannanotto siitä, miten kieli pitäisi ottaa huomioon hallinnollisia rakenteita uudistettaessa  (Kielikello 4/2009: Julkishallinnon erisnimet ja suunnittelu). Jatkuvasti on myös pidetty yllä keskustelua siitä, miten pysytään turvaamaan suomen kielen käyttö tieteen kielenä (Kielikello 3/2010: Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä).    

Tässä lehdessä pääosassa on lääketieteen kieli, jonka sanastotyössä ja huoltamisessa Suomessa on pitkät perinteet.  Lääketieteestä pitää pystyä viestimään tarkasti ammattilaiselta ammattilaiselle niin tutkimus- kuin hoitotyössäkin, mutta myös potilaan ja kenen tahansa ns. maallikon on saatava tietoa ymmärrettävällä kielellä. Millaisia vastakkaisiakin näkemyksiä tulee vastaan luotaessa suomenkielistä lääketieteen termistöä? Onko joskus järkevämpää käyttää vierasperäistä kuin kotoista sanaa? Näihin kysymyksiin vastaavat Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan toimintaa  tutkinut Lauri Saarela,  lääketieteen sanakirjan päätoimittaja Juhani Kellosalo ja lääketieteellisen aikauskauslehden kielentarkistaja Riina Klemettinen. 

Lääketieteen piiriin kuuluva termistö tulee arjessa jatkuvasti vastaan mm. ravinnosta, ympäristöstä ja elämäntavoista puhuttaessa, ja kaikki joutuvat tekemisiin myös sairauksiin liittyvän sanaston kanssa. Niinpä lääketieteen sanoilla on sijansa yleiskielenkin sanakirjassa. Usein varsinaisten termien rinnalla käytetään myös epävirallisempia vastineita. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Liisa Nuutinen kertoo artikkelissaan siitä, miten lääketieteen sanoja kuvataan yleiskielen sanakirjassa ja miten ratkaisut poikkeavat erikoisalan sanakirjan esitystavasta.  

Kielenkäyttäjä valitsee sanansa ja ilmaisutapansa tilanteen ja yhteyden mukaan, jotta viesti menisi parhaiten ja häiriöittä perille. Tieteellisessä artikkelissa kirjoitetaan lonkkaleikkauksesta eri tavalla kuin potilasohjeissa. Tästäkin on kyse, kun puhutaan tekstilajeista, genreistä, joiden tunteminen ja tunnistaminen on tärkeä osa kielitaitoa. Niihin voi nyt perehtyä kahden vastikään ilmestyneen laajan julkaisun avulla, jotka Kielikellon lukijoille esittelee Vesa Heikkinen kirjoituksessaan ”Kieliopista genreoppiin”.




Kielikello 3/2012
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu (Vapaasti luettavissa)

Suomen kielen aseman turvaaminen tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »