Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2012

Taru Kolehmainen

Sananen

Mistä linnunmaito?

Lempeän lämpimänä kesäiltana saatetaan ihastella, miten ”ilma on kuin linnunmaitoa”. Sama linnunmaito-vertaus tulee monelle mieleen myös lämpimissä uimavesissä lillutellessa. Mutta miksi juuri linnunmaito?

Yleisemmin kuin suloisen lämpimään ilmaan tai uimaveteen linnunmaito on vanhastaan liitetty johonkin harvinaiseen herkkuun, etenkin erittäin maistuvaan juomaan. Varhemmin se on usein ollut viinaa; se käy ilmi vanhasta kirjallisuudesta ja sananparsista. Muun muassa Artturi Leinosen teoksesta löytyy tällainen esimerkki: ”[Saksojen maalla] nieltiinkin hopeakannusta linnunmaitoa.” Kajaanista on poimittu sananparsi: ”Se on kun linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi.”

Mutta mitä erikoisen hyvää on linnunmaidossa? Ja mitä oikeastaan on linnunmaito? Onko sitä edes olemassa? Maitohan on nisäkäsnaaraiden tuottamaa ravintoa; eihän sitä linnuilla voi olla. Ei varsinaisesti olekaan, tosin kyyhkysen tiedetään valmistavan poikasilleen kuvussaan maitomaista ainetta, kyyhkynmaitoa. Se on siis harvinaista herkkua lintumaailmassakin. Mutta siinä ehkä on linnunmaidon alkujuuri.

Linnunmaito on laajentunut makuaistimuksesta ilmaisemaan muutakin harvinaisen hyvän olon tuntemusta. Se näkyy Kielitoimiston sanakirjan (2006) linnunmaito-esimerkissä: ”Elämä on kuin linnunmaitoa”. Selityksenä on: ’elämä on nautittavaa, ihanaa’.

Linnunmaidon rinnalla esiintyy kielessä, vaikka nykyään harvemmin, samaa merkitsevä linnunpiimä. Myös sitä tapaa vanhassa kirjallisuudessa ja sananparsissa. Seitsemän veljeksen Juhani huokaa tyytyväisenä Impivaaran joulun yltäkylläisyydessä: ”Mikä on meidän täällä ollaksemme. Mitä puuttuu?” Timo vahvistaa: ”Ei Jumalan armoa eikä linnunkaan piimää. Aitta on ruokaa täys ja pirttimme lämmin.” Timon repliikki Jumalan armosta ja linnunpiimästä viittaa selvästi vanhaan sananparteen, jonka Kivi on varmasti tuntenut: ”Kaikkija rahalla saa paitti Jumalan armoo ja linnun piimää” (Hämeenlinna).

Linnun maito ja linnun piimä ovat siis samaa ainetta: jotakin harvinaisen hyvää ja vaikeasti saatavaa. Se osoittaa, että myös sanat maito ja piimä voivat merkitä samaa eli maitoa. Eräät murteemme sen todistavatkin: piimä merkitsee maitoa tai maidon kaltaista ainetta laajalti länsimurteiden alueella. Viron yleiskielessä sana piim merkitsee maitoa;  piimä on hapupiim eli hapanmaito. Suomen tapaan Virossa tunnetaan myös ilmaus linnupiim. Sielläkin se tarkoittaa jotain harvinaista herkkua.

Kreikan taruston mukaan jumalat joivat Olympos-vuorella jaloa juomaa, nektaria. Joissain lähteissä tämä juoma on käännetty linnunmaidoksi. Että niin harvinaista herkkua!

 




Kielikello 2/2012
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »