Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2012

Sari Maamies

Kysyttyä

Kolme prosenttiyksikköä suuntaansa

Kysymys: Gallupien tulosten virhemarginaaleista puhuttaessa käytetään usein ilmausta ”virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa”. Suositetaanko tällaista ilmausta, vai pitäisikö asia ilmaista toisin?

Vastaus: Ilmaus x prosenttiyksikköä suuntaansa näyttää olevan varsin yleisessä käytössä mm. sanomalehtiteksteissä. Sanakirjoissa tällaista suunta-sanan käyttöä ei kuitenkaan ole esitetty, mutta tänä vuonna (2012) ilmestyvään sähköiseen Kielitoimiston sanakirjaan on lisätty hakusana virhemarginaali, ja sen yhteydessä on esimerkki ”Tutkimuksen virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa”. Se, että suuntaansa ei tätä ennen ole esiintynyt sanakirjoissa, voisi  viitata siihen, että sanan tällainen käyttö on aika uutta. Käytäntö lienee syntynyt itsestään kielenkäyttäjien keskuudessa.

Suuntaansa-sanaa käytetään muidenkin määränilmausten yhteydessä, esimerkiksi matka on 10 km suuntaansa, matka kestää kaksi tuntia suuntaansa. Tässä suuntaansa-sanan sijaan voisi käyttää  esimerkiksi ilmausta 10 km kumpaankin suuntaan. Virhemarginaalista puhuttaessa voi käyttää myös ilmausta x prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Usein riittäisi oikeastaan pelkkä ilmaus virhemarginaali on x prosenttiyksikköä, mutta merkitystä halutaan ilmeisesti selventää, ja siksi on tarvetta sellaisille ilmauksille kuin suuntaan tai toiseen ja suuntaansa.

Suuntaansa-ilmauksia esiintyy varsinkin lehtiteksteissä sekä tyyliltään vapaissa nettikirjoituksissa. Matematiikan tai tilastotieteen erikoisalan teksteissä suuntaansa-sana ei esiinny, vaan käytetään ilmausta virhemarginaali on ±3 prosenttiyksikköä. Suuntaansa on siis ns. suuren yleisön tarpeisiin syntynyt ilmaus.

On ilmeistä, että suurelle yleisölle tarkoitetuissa teksteissä suuntaansa-sanan kaltaista ilmausta tarvitaan. Suuntaansa näyttää olevan varsin vakiintunut ja mm. lehtiteksteissä laajassa käytössä, eikä sen tilalle olisi helppo löytää yhtä yksinkertaista ja sävyltään neutraalia ilmausta.





Kielikello 1/2012
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »