Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2012

Päivi Laine

Sanakilpailu ja kuinkas sitten kävikään – tabletista sormitietokoneeksi ja takaisin

Kieleen tarvitaan jatkuvasti uusia sanoja. Usein uusi asia tai esine saa monia nimityksiä, joista vain osa jää käyttöön. Sanojen vakiintumista voidaan ohjailla antamalla suosituksia, mutta lopullisen valinnan tekevät aina kielenkäyttäjät.

viiva.gif

Tarkastelen tässä kirjoituksessa niin sanotun tabletin eli taulu- tai sormitietokoneen nimeämistä suomen kielessä. Tavoitteeni on kuvata nimitysten kehitystä ja vakiintumista mm. sanomalehtiteksteissä. Pohdin myös nykykielen nimeämisprosessia. Taulutietokoneen nimistä on käyty lehdistössä melko vilkasta keskustelua. Lisäksi Helsingin Sanomat järjesti marraskuussa 2010 nimikilpailun, jossa suomenkielistä nimitystä etsittiin (tarkemmin ks. Haapanen:Tabletista sormitietokoneeseen, Kielikello 1/2011).

Kun keksitään uusi asia tai esine, sille tarvitaan nimi. Nimeäminen on suomen kielessä usein vastineen etsimistä. Kun uusi asia tai esine tulee Suomeen, sillä on jo nimityksiä muissa kielissä. Silloin nimitys voidaan lainata, kääntää tai muodostaa kielen omista aineksista. Vastineiden etsiminen on ollut vuosisatoja tapa luoda uutta suomenkielistä sanastoa. Erityisesti 1800-luvulla kirjakielen sanastoa luotiin kääntämällä. Kun uudesta asiasta alettiin kirjoittaa suomenkielisille lukijoille, sitä pyrittiin aluksi kuvaamaan ja havainnollistamaan. Silloin nimityksiksi valittiin usein kirjakielessä jo olevia sanoja, joiden avulla luotiin uusi ilmaus. Kun erikoisalat kehittyivät ja eriytyivät 1800-luvun aikana syntyvästä yleiskielestä, alettiin tarvita yhä termimäisempiä nimityksiä. Nykykielessä monilla erikoisaloilla onkin hyvin eriytyneet omat termistönsä. Toisaalta yleiskielessä tarvitaan runsaasti erikoisalojen termejä, joita käytetään esimerkiksi sanomalehdissä. Näistä vakiintuneimmat ja yleisesti käytettävät otetaan myös yleiskielen sanakirjaan.

Taulutietokoneet tulivat

Nykyisistä taulutietokoneista alettiin kirjoittaa sanomalehdissä, kun Apple esitteli uudenlaisen laitteensa, iPadin, vuoden 2010 alussa. Mistään uudesta keksinnöstä ei varsinaisesti ollut kysymys1. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot oli antanut englannin tablet PC:n vastineiksi jo vuonna 2003 kaksi sanasuositusta: paneelitietokone ja lehtiötietokone. Uusien teknisten ratkaisujen myötä laitteiden ominaisuudet, toteutus ja käyttötarkoitukset olivat kuitenkin muuttuneet.

Tammikuussa 2010 Helsingin Sanomat (HS) kertoi kosketusnäytöllisestä tietokoneesta ja laitteesta ja Kauppalehti lukulaitteesta, laitteesta ja multimedialaitteesta. Molemmissa lehdissä pyrittiin kuvaamaan lukijoille, millainen laite uutuus oli.  Annetut nimitykset liittyvät tuotemerkkiin ja yhdyssanojen osina, esimerkiksi Yhtiön toimitusjohtaja Steve Jobs esitteli keskiviikkona San Franciscossa uuden iPad-laitteen, joka on ulkoisesti kuin isokokoinen iPhone-matkapuhelin (HS 28.1.10). Sanomalehtien linjasta poikkesivat selvästi Tietokone-lehden nimitykset. Ammattilaisille ja harrastajille suunnattu lehti käytti uutuustuotteesta lainanimitystä tabletti sekä yhdyssanoja tablet-kone ja tablet-laite tai pelkkä laite.

Kun Applen iPad tuli maailmalla myyntiin keväällä 2010, sanomalehdet käyttivät siitä tuotemerkin lisäksi merkitykseltään yleisiä nimityksiä. Helsingin Sanomissa (6.4.10), Turun Sanomissa (3.4.10, myöhemmin TS) ja Kauppalehdessä (6.4.10) yleisimmin esiintyvä nimitys oli laite. Lisäksi HS käytti nimitystä pienoistietokone, TS selittävää ilmausta kosketusnäytöllinen laite ja Kauppalehti nimitystä tietokone. Kaikissa lehdissä sekä valmistajan nimi että tuotemerkki olivat keskeisesti esillä, ja muita sanoja käytettiin selittävinä. Teksteissä ei siten tarvittu erillistä termiä tai nimitystä. Tietokone-lehti poikkesi myös laitteen myynnin alettua osin yleislehtien linjasta: lehdessä käytettiin laitteen lisäksi yhdyssanaa tablet-laite.

Nimeämistarve kasvoi

Uuden laitteen nimeämisessä tuotemerkit olivat keskeisiä, mutta termimäisen nimityksen keksiminen tuli tarpeelliseksi, kun eri valmistajilla alkoi olla vastaavia laitteita. Alan ammattilaiset lainasivat ainakin Tietokone-lehden aineiston perusteella yleisnimityksen englannista ja tekivät sitaattilainasta yhdyssanan määriteosan, jotta sen käyttäminen tekstissä olisi sujuvampaa kuin pelkän lainasanan. Termin etsiminen näkyy hyvin seuraavassa Turun Sanomien taloussivun lyhyessä uutisessa (24.4.10):

Applen iPad vauhdittaa kosketustietokoneiden vyöryä

iPadin ympärille syntynyt markkinahumu on saanut Applen kilpailijat vuotamaan julkisuuteen tietoja omista, tulossa olevista kosketusnäyttötietokoneistaan eli tableteista.

Ensimmäisenä ehti Hewlett-Packard, joka päästi heti iPadin markkinoille tulon jälkeen julkisuuteen tietoja omasta HP Slate -tablettitietokoneestaan. Sen keskeinen ero iPadiin on käyttöjärjestelmä. – –

Myös suomalaisen Nokian kerrotaan eri lähteiden mukaan julkaisevan oman tablettitietokoneensa ensi syksynä.

– Nokia lanseeraa suoraan iPadin kanssa kilpailevan kosketusnäyttötietokoneensa todennäköisesti syys-lokakuussa, ennakoi analyytikko Ashok Kumar Rodman and Renshaw ‑investointipankista. Nokian laitteen käyttöjärjestelmäksi tulee ennakkotietojen mukaan joko Windows tai Nokian yhdessä Intelin kanssa kehittämä OS Meego.

Uutisessa on tuotemerkkien ohella käytössä neljä erilaista nimitystä, jotka olen lihavoinut tekstistä. Kosketusnäyttötietokoneen, tabletin, tablettitietokoneen ja laitteen lisäksi otsikkoon on valittu viides, tekstin yhdyssanaa lyhyempi nimitys kosketustietokone. Nimityksistä laite on yleisluontoisin eikä voisi esiintyä tekstissä ilman tuotenimiä tai muita synonyymisiä nimityksiä, koska se olisi liian monimerkityksinen. Lainanimi tabletti esiintyi tässä suomen kieleen mukautetussa asussa samoihin aikoihin myös Helsingin Sanomissa (19.4.10). Se näyttää yleistyvän ammattilais- ja harrastajakäytöstä yleiskieleen nopeasti. Lainanimitys tabletti esiintyy myös yhdyssanan osana. Todennäköisesti sekä sanan monimerkityksisyys että lainaperäisyys vaikuttavat tarpeeseen luoda siitä yhdyssananimityksiä. Kosketusnäyttötietokone ja kosketustietokone  pyrkivät kuvaamaan uutta laitetta havainnollisesti kielessä olevien sanojen avulla. Termimäiset nimitykset eivät kuitenkaan heti yleistyneet, vaan laitteen kaltaisia yleisnimityksiä käytettiin enemmän.

Sanakilpailu avuksi

Termimäinen ja vakiintunut nimitys oli yleiskielessä tarpeellinen vasta, kun Applen laite tuli myyntiin Suomessa loppuvuodesta 2010. Marraskuussa 2010 Helsingin Sanomissa käytettiin nimityksiä taulutietokone, tabletti, paneelitietokone ja tablet-laite. Lisäksi teksteissä esiintyi yleisnimitys laite. Turun Sanomissa käytössä olivat nimitykset taulutietokone, tablet-tietokone, tabletti ja laite. Ammattilais- ja harrastajakäytössä olleet tablet-alkuiset yhdyssanat näyttivät tässä vaiheessa siirtyneen myös yleissanomalehtiin. Niissä sana tosin sai nopeasti erikoislaina-asun tabletti. Tietokone-lehti käytti marraskuussa 2010 edelleen tablet-alkuisia yhdyssanoja tai pelkkää sitaattilainaa tablet. Yleisimmin käytössä oli nimitys laite, joka tekstissä esiintyi yleensä tuotemerkin parina, esimerkiksi Suomi saa vielä odottaa Applen iPad-laitteen tuloa (TS 19.11.10).

Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa käyttöön alkoivat vakiintua nimitykset tabletti ja taulutietokone. Samaan aikaan Helsingin Sanomat päätti järjestää nimestä sanakilpailun. Voittajaksi valittiin sormitietokone (HS 24.12.10), mutta nimestä syntyi vilkas keskustelu esimerkiksi HS:n mielipidesivulla. Sormitietokone esiintyi HS:ssa ensimmäisen kerran 5.1.2011 tabletin synonyymina: Joulun alla sormitietokoneet eli tabletit eivät kodinkoneliikkeiden mukaan olleet Suomessa sellainen myyntimenestys kuin toiveikkaimmat ennustajat odottivat.  Samassa tekstissä käytettiin edelleen nimitystä laite, joka esiintyi yhdessä tuotemerkin kanssa. Helsingin Sanomissakin sormitietokone lyheni joskus sormikoneeksi, kuten otsikossa Satuhiiret hiipivät nyt sormikoneelle (HS 10.2.11). Vuoden 2011 alussa Turun Sanomien tavallisimmat nimitykset olivat tuotemerkin lisäksi yleissana laite sekä erikoislaina tabletti.

Helsingin Sanomat pyrki tietoisesti vakiinnuttamaan käyttöön uudissanan sormitietokone, mutta teksteissä sana vaati parikseen synonyymin tai selitteen, esimerkiksi Viime vuonna yhtiö toi markkinoille iPad-tabletin eli sormitietokoneen, josta tuli suursuosittu (HS 20.4.11). HS siis käytti sormitietokonetta yleensä tekstin yhtenä nimityksenä tabletin ja taulutietokoneen rinnalla. Myös yleissana laite esiintyi HS:ssa säännöllisesti. Muissa lehdissä sormitietokonetta ei varsinaisesti käytetty, vaikka se saatettiin mainita sanakilpailun voittajana. Turun Sanomissa ja Kauppalehdessä tavallisia nimityksiä olivat yhdyssanat, joiden määriteosa oli sitaattilaina tablet tai yleissana laite. Myös Tietokone-lehdessä tavallisin nimitys oli laitteen lisäksi edelleen sitaattilaina tablet joko itsenäisenä sanana tai yhdyssanan määriteosana.

Nimitykset alkoivat vakiintua

Sormitietokone jäi käyttöön lähinnä vain Helsingin Sanomissa. Kaiken kaikkiaan lehden arkistossa oli tammikuun 2012 loppuun mennessä 66 sormitietokoneen esiintymää. Osa teksteistä tosin käsitteli nimeämistä ja sanakilpailua. Vastaavasti taulutietokoneen esiintymiä oli 73 (lainanimityksen  tabletti esiintymiä ei voi laskea sanan monimerkityksisyyden vuoksi). Näyttää siltä, että taulutietokone ja tabletti yleistyivät HS:ssa jo toukokuusta 2011 alkaen. Samaan aikaan ne alkoivat vakiintua käyttöön myös muissa lehdissä. Kolumneissa ja muissa vastaavissa teksteissä puhuttiin lisäksi esimerkiksi vempaimista ja härpättimistä. Toukokuussa otsikkoon pääsi arkikielinen nimitys täppäri: Täppäri voittaa sormitietokoneen? (HS 8.5.11). Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot päätyi kesäkuussa 2011 antamaan englannin nimityksille tablet computer ja tablet vastineiksi taulutietokoneen, sormitietokoneen ja tabletin. Yhä useammin lehtiteksteissä käytetään kuitenkin pelkkiä tuotemerkkejä.

Nimeäminen noudattaa vanhaa kaavaa

Taulutietokoneen nimeämisprosessi vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin 1800-luvun erikoissanaston kehitys, vaikka kyse on modernista esineestä. Aluksi laitetta kuvattiin tutuilla sanoilla eikä uudelle asialle pyritty heti antamaan nimeä. Toisaalta termimäisiä nimivaihtoehtoja oli useita, ja vain osa niistä vakiintui käyttöön. Vakiintuvia nimityksiä on muutamia, eikä kieliyhteisö pyri valitsemaan esimerkiksi lainanimityksen ja omaperäisen nimityksen väliltä vaan hyväksyy molemmat. Olen koonnut taulukkoon taulutietokoneelle annettuja nimityksiä marraskuusta 2009 toukokuuhun 2011. Esitän nimivaihtoehdot esiintymisjärjestyksessä ja havainnollistan niiden yleistymistä ensiesiintymän jälkeen.

1_12_taulukko_taulu.jpg

Taulukko suurempana (pdf)

Taulukossa on yhteensä 21 erilaista nimitystä ajanjaksolta, jolloin uusia nimityksiä syntyi. Nimityksistä lähes puolet on esiintynyt teksteissä vain kerran. Monet kertaesiintymistä ovat varhaisia ja epätermimäisiä nimityksiä. Ainoa selvä ero 1800-luvun nimeämisprosessiin näyttäisi olevan aika. Nykykielessä vakiintunutta nimitystä  tarvitaan paljon nopeammin kuin 1800-luvulla. Nykyajalle on ominaista myös, että laitteen valmistajat nostavat tuotemerkit keskeisiksi ja korostavat siten tuotteen ainutlaatuisuutta. Tämä hidastaa yleisnimien syntymistä ja vähentää tarvetta käyttää niitä. Tuotemerkit saattavat myös saada yleismerkityksiä ja alkaa toimia yleisnimien tapaan. Ainakaan vielä näin ei näyttäisi käyvän taulutietokoneille, koska markkinoilla on useiden valmistajien samantapaisia tuotteita, joissa painottuvat erilaiset käyttöominaisuudet.

Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen lehtori.

Aiheesta enemmän

Haapanen, Minna 2011: Tabletista sormitietokoneeseen. – Kielikello 1.
Tietotekniikan termitalkoot. Sanastokeskus TSK. http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/
Tirronen, Mikko 2011: IT-englannin sanakirja. Finn Lectura Oy Ab, Helsinki.1Kiitos suomen kielen opiskelija Mikko Tirroselle teknisen kehityksen selittämisestä.

1Lainanimityksen tabletti esiintymiä ei voi laskea sanan monimerkityksisyyden vuoksi.
2
Lainanimityksen tabletti esiintymiä ei voi laskea sanan monimerkityksisyyden vuoksi.




Kielikello 1/2012
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Tabletista sormitietokoneeseen (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »