Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 1/2012

Elina Stormbom

Sukunimi on viesti

Olen tutkinut nuorten naisten sukunimen valintaa avioliiton yhteydessä. Tavoitteena oli selvittää sukunimen valintaperusteita avioiduttaessa, kartoittaa sukunimen merkitystä osana yksilön identiteettiä ja pohtia, onko sukunimi-identiteetillä vaikutusta sukunimen valintaan. Tutkimuksessa oli kaksi aineistoa: internetissä kyselylomakkeella kerätty 250 vastaajan kokoinen aineisto sekä kahdentoista nuoren naisen haastattelut. Tutkimuksen informantit olivat 20–30-vuotiaita joko avioitumassa olevia tai jo avioituneita suomalaisnaisia.

Yleisimmin  avioituvat naiset päätyivät ottamaan miehen sukunimen, ja seuraavaksi yleisintä oli oman sukunimen pitäminen. Tärkein syy valita miehen sukunimi tai kaksoisnimi oli yhteenkuuluvuus miehen ja mahdollisten lasten kanssa. Kyselylomakeaineiston perusteella perheen yhteistä sukunimeä kannattivat enemmän nuoret kuin vanhemmat vastaajat. Tutkimuksen informantit pitivät yhteenkuuluvuutta ja perheen yhteistä sukunimeä jopa niin tärkeinä asioina, että miehen sukunimi olisi useimmissa tapauksissa otettu, vaikka  sukunimeä ei olisi pidetty miellyttävänä. Esimerkiksi 26-vuotias, avioitumassa oleva informantti kertoi näin:

Et vaikka se [miehen sukunimi] nyt onki rumempi ja näin, mutta sit taas toisaalta sit on enemmän niin ku, kuuluu siihen toiseen, et jotenki must ois ehkä hölmö mennä naimisiin, jos mä pitäisin sit kuitenki oman sukunimeni ja sit se on vähän sama, et oisko sit naimisis vai ei.

Yhteisellä sukunimellä haluttiin viestiä paitsi yhteenkuuluvuutta miehen ja mahdollisten lasten kanssa myös naimisissaoloa.

Oman sukunimensä pitäneille naisille sukunimi taas oli pikemminkin viesti tasa-arvosta, omasta itsenäisyydestä ja vastavirtaan kulkemisesta. Oman sukunimensä säilyttäneet naiset myös kokivat sukunimensä vahvasti osaksi identiteettiään, eikä omasta nimestä haluttu luopua avioiduttaessa. Oman sukunimen pitämiseen vaikutti vahvan sukunimi-identiteetin lisäksi usein myös naisen korkea koulutustaso, oman tyttönimen tunnettuus työelämässä tai perinteiden vastustaminen. Perinteitä vastustaneet naiset kokivat miehen sukunimen ottamisen ”tympeäksi, vanhanaikaiseksi ja turhaksi tavaksi”. Eräs 23-vuotias, avioitumassa oleva nainen kirjoitti: ”En aio ottaa miehen sukunimeä, minulla on jo oma.” Kaksoisnimeen päätyneet naiset kuvailivat valintaansa usein kompromissiksi, kun haluttiin sekä yhteinen nimi miehen kanssa että säilyttää oma tyttönimi.

Naisten sukunimen valintaan vaikuttaneet tekijät koskivat joko itse sukunimiä (nimen muoto, merkitys ja yleisyys, yhteensopivuus etunimen kanssa) tai nimien käyttöä (yhteenkuuluvuus miehen kanssa, suvun merkitys, sukunimi-identiteetti). Muutamalla vastaajalla sukunimen valintaan vaikuttivat hyvinkin spesifiset asiat. Eräs informantti esimerkiksi piti oman sukunimensä, jotta hänellä säilyisi kaikissa nimissään kuusi kirjainta, toinen taas päätyi viime hetkellä ottamaan miehen sukunimen riitaannuttuaan oman sukunsa kanssa. Eräs nainen halusi miellyttää miestään ja päätti hääpäivän aamuna antaa tälle häälahjaksi lupauksen miehen sukunimen ottamisesta.

 

Kirjoitus perustuu kirjoittajan pro gradu -tutkielmaan ”Sukunimeni on kuin moottoripyöräjengiläiselle liivi – en luopuisi siitä mistään hinnasta.”  Nuorten naisten sukunimen valinta avioliiton yhteydessä.  Helsingin yliopisto, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 2011.

 




Kielikello 1/2012
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Puolison nimi vai oma nimi? (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »