Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2011

Salli Kankaanpää

Kysyttyä

Vaali vai vaalit?

Kysymys: Miksi tiedotusvälineet puhuvat monikossa presidentinvaaleista, vaikka valitaan vain yksi presidentti? Eikö pitäisi käyttää yksikkömuotoa presidentinvaali, joka esiintyy myös vaalilaissa?

Vastaus:  Monet vaalien nimitykset ovat vakiintuneet joko yksikköön (esim. piispanvaali) tai monikkoon (eduskuntavaalit, kunta- tai kunnallisvaalit). Yksikön ja monikon käyttöön vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat kuin se, valitaanko yksi vai useampia henkilöitä. Niinpä voi hyvin kirjoittaa ja puhua myös monikossa presidentinvaaleista ja yksikössä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalista.

Yleiskielessä sanan presidentinvaali monikollisella käytöllä on pitkä perinne. Jo 1950-luvulla ilmestyneen Nykysuomen sanakirjan mukaan sana presidentinvaali esiintyy usein monikollisena, vaikka sanakirjan esimerkki on yksiköllisestä käytöstä ja kuvaa tuolloista vaalitapaa (Suomessa presidentinvaalin suorittaa 300 kansan valitsemaa valitsijamiestä). Myös Suomen kielen perussanakirjassa (1992) sanan presidentinvaali sanotaan esiintyvän usein monikossa. Esimerkkeinä ovat Seuraavat presidentinvaalit ja Valitsijamiesten suorittama presidentinvaali. Samalla kannalla on uusin yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja.

Monikkomuodon valintaan sanassa presidentinvaalit vaikuttanee muiden monikollisten vaali-loppuisten sanojen malli. Monikon käyttöä tukee sekin, että presidentinvaaleissa on kaksi kierrosta, ellei kukaan ehdokkaista saa riittävästi ääniä jo ensimmäisessä vaalitoimituksessa.

Lisäksi yksikkö- tai monikkomuodon käytöllä voi painottaa vaalia toisaalta valintatoimituksena, toisaalta tapahtumana. Vaalilaissa yksikkömuoto presidentinvaali korostaa, että puheena on vaalitoimitus. Tiedotusvälineissä ja muissa yleiskielisissä yhteyksissä vaaleja taas usein ajatellaan tapahtumana, jolloin monikko sopii. Vastaavastihan suomen kielessä käytetään monikkomuotoa useista muistakin tapahtumista (häät, hautajaiset, talkoot; illalliset, juhlat, syntymäpäivät).




Kielikello 4/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Kielikello

Kielikello-lehti siirtyy vuoden 2018 alusta kokonaan verkkoon vapaasti luettavaksi. Samalla lehti lakkaa ilmestymästä painettuna.

Kielikellon arkisto

Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Aineisto on vapaasti luettavissa, mutta sen käyttöön sisältyy ehtoja:
KIELIKELLON ARKISTON KÄYTTÖEHDOT

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä (Kielikello 1/2014)
Uusia taivutus- ja oikeinkirjoitussuosituksia (Kielikello 1/2014)

Lue lisää

Julkaisut

29.3.2016
Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi maaliskuun alussa uusi versio.

12.6.2015
Kielitoimiston kielioppiopas

Uusi Kielitoimiston kielioppiopas käsittelee kielen vaihtelua.

Kielitoimisto kouluttaa

25.10.2016
Oikeinkirjoitusta verkossa

Oikeinkirjoituskurssi itse opiskellen omaan tahtiin.

Ajankohtaista

11.10.2016
Tunnustus ansiokkaasta työstä suomen kielen tutkijana

Kotuksen entiselle johtajalle Pirkko Nuolijärvelle kunniapalkinto.

27.6.2016
Mikä kielenpiirre kiinnittää huomiota?

Minkälaisia havaintoja yleiskielen seurantatalkoissa on saatu?

29.3.2016
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto on alkanut kerätä kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »