Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2011

Salli Kankaanpää

Kysyttyä

Vaali vai vaalit?

Kysymys: Miksi tiedotusvälineet puhuvat monikossa presidentinvaaleista, vaikka valitaan vain yksi presidentti? Eikö pitäisi käyttää yksikkömuotoa presidentinvaali, joka esiintyy myös vaalilaissa?

Vastaus:  Monet vaalien nimitykset ovat vakiintuneet joko yksikköön (esim. piispanvaali) tai monikkoon (eduskuntavaalit, kunta- tai kunnallisvaalit). Yksikön ja monikon käyttöön vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat kuin se, valitaanko yksi vai useampia henkilöitä. Niinpä voi hyvin kirjoittaa ja puhua myös monikossa presidentinvaaleista ja yksikössä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalista.

Yleiskielessä sanan presidentinvaali monikollisella käytöllä on pitkä perinne. Jo 1950-luvulla ilmestyneen Nykysuomen sanakirjan mukaan sana presidentinvaali esiintyy usein monikollisena, vaikka sanakirjan esimerkki on yksiköllisestä käytöstä ja kuvaa tuolloista vaalitapaa (Suomessa presidentinvaalin suorittaa 300 kansan valitsemaa valitsijamiestä). Myös Suomen kielen perussanakirjassa (1992) sanan presidentinvaali sanotaan esiintyvän usein monikossa. Esimerkkeinä ovat Seuraavat presidentinvaalit ja Valitsijamiesten suorittama presidentinvaali. Samalla kannalla on uusin yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja.

Monikkomuodon valintaan sanassa presidentinvaalit vaikuttanee muiden monikollisten vaali-loppuisten sanojen malli. Monikon käyttöä tukee sekin, että presidentinvaaleissa on kaksi kierrosta, ellei kukaan ehdokkaista saa riittävästi ääniä jo ensimmäisessä vaalitoimituksessa.

Lisäksi yksikkö- tai monikkomuodon käytöllä voi painottaa vaalia toisaalta valintatoimituksena, toisaalta tapahtumana. Vaalilaissa yksikkömuoto presidentinvaali korostaa, että puheena on vaalitoimitus. Tiedotusvälineissä ja muissa yleiskielisissä yhteyksissä vaaleja taas usein ajatellaan tapahtumana, jolloin monikko sopii. Vastaavastihan suomen kielessä käytetään monikkomuotoa useista muistakin tapahtumista (häät, hautajaiset, talkoot; illalliset, juhlat, syntymäpäivät).




Kielikello 4/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »