Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2011

Uutisia

Carea ja Trafi – viranomaisen esiinnyttävä oikealla nimellään

Hallinnon asiakkaille suunnatussa viestinnässään viranomaisen on aina esiinnyttävä virallisella nimellään, toteaa eduskunnan oikeusasiamies.

viiva.gif

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on ottanut kantaa viranomaisten käyttämien nimien laatuun. Oikeusasiamiehelle oli valitettu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän ja Liikenteen turvallisuusviraston käyttämistä nimistä Carea ja  Trafi. Valittajien mielestä näistä nimistä ei ilmene, mitä tehtävää viranomainen hoitaa. Kirjekuoreen lähettäjän nimen paikalle oli merkitty logo TraFi oli erehdyttänyt muutaman vastaanottajan luulemaan, että kyseessä oli mainosposti, vaikka kirjekuoressa oli ajoneuvoverolippu.

Päätöksessään oikeusasiamies toteaa, että kysymys julkisia hallintotehtäviä hoitavien tahojen nimistä on hyvän hallinnon ja kielellisten oikeuksien näkökulmasta tärkeä. Kielilain ja hallintolain vaatimukset koskevat niin perinteisiä viranomaisia kuin yksityisiä tahoja, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä.

Carea ja Trafi eivät ole viranomaisen ainoita nimiä, vaan niitä käytetään virallisen nimen ohella (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi). Oikeusasiamiehen mielestä tällaisen oheisnimen käytössä ei ole moitittavaa, mutta hallinnon asiakkaille suunnatussa viestinnässään viranomaisen on aina esiinnyttävä virallisella nimellään. Oheisnimeä voi käyttää virallisen nimen lisänä, kunhan asiakkaalle on heti selvää, että kyseessä on suomalainen viranomainen. Viranomaisen virallisen nimen on lisäksi oltava kieleltään, sisällöltään ja rakenteeltaan sellainen, että sen tunnistaa viranomaisen nimeksi ja että sen osaa erottaa esimerkiksi liikeyritysten nimistä. Nimi on voitava esittää myös molemmilla kansalliskielillä. Oheisnimien muodostamista sen sijaan ei säädellä.

Nykyisin myös monet yksityiset toimijat hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Oikeusasiamies huomauttaa, että hallintolakia sovelletaan myös tällaisiin yksityisiin tahoihin. Näin ollen hallintolain vaatimus hyvästä kielenkäytöstä koskee viranomaisen tavoin myös yksityistä julkisen hallintotehtävän hoitajaa.

Oikeusasiamies katsoo, että Liikenteen turvallisuusvirasto on menetellyt virheellisesti, koska se on mm. kirjekuorissa käyttänyt vain oheisnimeään Trafi (tai logoa TraFi) eikä tekstistä ole selvästi käynyt ilmi, että kyseessä on viranomainen. Sen sijaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän menettelyssä ei ole huomautettavaa.

Oikeusasiamies ei voi arvioida kaikkien yksittäistä julkista hallintotehtävää hoitavien tahojen nimiä. Siksi hän esittää yhdenmukaisen käytännön ja säännöstön luomista. Yksittäiset viranomaiset voisivat jo nykyisinkin käyttää enemmän hyväkseen kielenhuollosta lakisääteisenä asiantuntijaorganisaationa huolehtivan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntemusta erilaisia nimikysymyksiä pohtiessaan. Lisäksi oikeusasiamies esittää arvioitavaksi, tulisiko viranomaisten nimien, myös lyhenteiden ja oheisnimien, laadinnan kriteereistä ja menettelytavoista säätää erikseen.

Tiivistelmä oikeusasiamiehen päätöksestä, joka on luettavissa osoitteessa http://www.oikeusasiamies.fi.

Päätöksessä on viitattu seuraaviin Kielikellon artikkeleihin:

Ulla Tiililä: Hallintolaki koskee myös virastojen nimiä. Kielikello 1/2010.
Sirkka Paikkala: Fimeasta Stroke Unitiin – julkisten palvelujen nimet Kielikello 3/2010.
Suomen ja ruotsin kielen lautakuntien kannanotto: Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu Kielikello 4/2009.




Kielikello 4/2011
Alkuun

Jaa

Lue myös:

Hallintolaki koskee myös virastojen nimiä (Vapaasti luettavissa)

Fimeasta Stroke Unitiin – julkisten palvelujen nimet (Vapaasti luettavissa)

Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu (Vapaasti luettavissa)

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »