Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2011

Elina Wihuri

Nimiuutisia

Sukunimien taivutusluettelo verkossa

Miten taipuvat nimet Sarvas, Härkin ja Kurki? Miten taivutetaan vuo-loppuisia nimiä? Tietoa sukunimien taivutuksesta on saatavilla Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilta.

viiva.gif

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuille on avattu lokakuussa 2011 sukunimien taivutusluettelo. Siihen on koottu sellaisia sukunimiä, joiden taivutus on herättänyt kysymyksiä. Kaikkia suomalaisia sukunimiä luettelo ei siis sisällä. Tällä hetkellä tiedostossa on 1 556 sukunimeä. Taivutusluettelo on laadittu kielenkäyttäjien tarpeita ajatellen: nyt taivutussuositukset ovat verkossa helposti tavoitettavissa. Luettelon tavoitteena on myös hälventää sukunimien taivutukseen liittyvää epätietoisuutta, jota on aiheuttanut  viime aikoina yleistynyt käsitys siitä, että nimiä ei voisi ollenkaan taivuttaa tai että kukin voisi itse määrätä, miten hänen nimeään pitää taivuttaa.

Luettelon aineisto on poimittu eri lähteistä: nimistökirjallisuudesta, julkaistuista oppaista ja ohjeista sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvonnan tietokannasta.  Suositukset eivät ole siis uusia, eikä niitä ole muutettu. Monipuolisen hakutoiminnon avulla luettelosta voi löytää tietyn sukunimen taivutusmuodot tai saada esimerkiksi selville, mikä on sukunimen perusmuoto, jos tiedossa on vain taivutusmuoto.  Jos omaa sukunimeä ei löydy, voi hakea samanloppuisia nimiä ja ottaa niistä mallia.

Miten sukunimiä taivutetaan?

Sukunimien taivutuksen pääperiaate on, että sukunimi taipuu kuten vastaava yleissana, esimerkiksi Kaarre : Kaarteen, Kurki : Kurjen, Nummi : Nummen, Papu : Pavun, Valpas : Valppaan ja Virta : Virran. Jos vastaavaa yleissanaa ei ole, voi nimeä taivuttaa samanrakenteisen sanan mallin mukaan, esimerkiksi Kanko : Kangon  kuten sanko : sangon.

Taivutussuosituksella pyritään siihen, että sukunimien taivutuksessa säilyisi tietty ennalta-arvattavuus ja johdonmukaisuus.  Kun sukunimet noudattavat kielen yleisiä taivutusperiaatteita, kirjoittajan ei tarvitse erikseen selvittää kunkin nimen taivutustapaa.  Esimerkiksi sukunimi Ruutu taipuu yleissanan tavoin Ruudun, kun taas sukunimi Ruuttu taipuu luontevasti  genetiivissä Ruutun. Joidenkin sukunimien kohdalla taivutusmuotojen samanasuisuutta ei voida välttää.

Ohjeet on tarkoitettu julkiseen viestintään. Suositukset eivät koske nimien yksityistä käyttöä, esimerkiksi perheen  tai  sukuseurojen käytäntöjä.

Sukunimiä on taivutettu vanhastaan vastaavien yleissanojen tavoin. Eräitä sukunimiä kuitenkin  taivutetaan kahdella tai useammalla eri tavalla. Sukunimen taivutusluettelossa on annettu ensimmäisenä yleiskielen mukainen taivutusmuoto ja toisena toinen kielellisesti mahdollinen taivutusmuoto. Esimerkiksi talonnimipohjainen sukunimi  Kiukas taipuu  genetiivissä sekä Kiukkaan (vrt. liukas : liukkaan) että Kiukaksen (vrt. harjas : harjaksen). Sarvas taas taipuu  genetiivissä joko Sarvaan (vrt. hirvas : hirvaan) tai Sarvaksen (vrt. tervas : tervaksen).

Taivutus voi olla ongelmallinen, vaikka nimi näyttäisikin yleissanalta, esimerkiksi nimi Sammas taipuu joko Sampaan  tai Sammaksen. Luettelossa on myös sukunimiä, joiden perusmuodosta on hankala muodostaa taivutusmuotoa (esim.  Ojares : Ojareen, Lähdet : Lähteen), ja sukunimiä, joiden ääntäminen vaikuttaa taivutusmuodon rakenteeseen, esim. Biaudet : Biaudet’n.  Heittomerkkiä käytetään vain sellaisissa sukunimissä, joiden ääntöasu päättyy vokaaliin vaikka kirjoitusasu päättyy konsonanttiin.

Nimenmuutoksessa luodut sukunimet, joilla ei ole yleissanavastinetta, ovat vartaloltaan usein taipumattomia, esimerkiksi Larte : Larten. Jos sukunimi päättyy suomalaiseen johtimeen (esim. -nto, -ste, -rto, -kko), taipuu johdin, esimerkiksi Aalanto : Aalannon, Aalste : Aalsteen, Kajarto : Kajarron ja Santikko : Santikon.

Harvinaiset ja alueelliset taivutusmuodot ovat toissijaisia, ja ne on merkitty luettelossa sulkeisiin. Poikkeuksista on selitys: esimerkiksi nimi Närhi  taipuu yleisesti ja tunnetusti murteessa Närhin, joten nimeä voi taivuttaa joko yleiskielen mukaan Närhen tai murteellista taivutusta noudattaen Närhin.

Nimien taivutussuosituksia on ajantasaistettu ja harvinaisten nimien tausta tarkistettu. Jos nimenkantajia on vain vähän (muutamia kymmeniä) ja jos mahdollisia kielenmukaisia taivutustapoja on useita, nimenkantajille on soitettu ja heiltä on tiedusteltu suvun taivutustapaa.

Taivutusluettelo ja sen periaatteet on tarkistettu työryhmässä, joka koostuu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen  nimistön- ja kielenhuollon asiantuntijoista. Saatu palaute käsitellään työryhmässä säännöllisin väliajoin.

Sukunimien taivutusluettelo löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.kotus.fi → kielitieto → nimistö → henkilönnimet.  Luetteloa täydennetään ja korjataan mm. käyttäjiltä saatavan palautteen perusteella. Palautetta voi lähettää palvelun etusivun oikeasta yläreunasta löytyvän Palaute-kohdan kautta.

 




Kielikello 4/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »