Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 4/2011

Kaarina Vuolab-Lohi

Vähemmistökielet

Saamenkieliset paikannimet Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea kaikkiaan yhdeksästä saamen kielestä. Saamelaisalueella paikannimet voivat kartoissa olla jopa neljällä eri kielellä.

viiva.gif

Saamen kielten asema Pohjoismaissa on vahvistunut pikkuhiljaa 1960- ja 1970-luvulta lähtien. Saamenkielisiä paikannimiä alkoi näkyä teiden varsilla Utsjoella 1980-luvun alussa, kun tie Karigasniemeltä Utsjoelle valmistui. Sen jälkeen, kun saamen kielilaki (516/1991) tuli voimaan vuonna 1992, saamenkielisiä tienviittoja ja julkisten virastojen nimiä on ilmestynyt yhä enemmän saamelaisten kotiseutualueelle. Kielilain 9. §:n mukaan on mm. opasteet, julkipanot ja ilmoitukset laadittava ja annettava saamelaisten kotiseutualueella myös saamen kielellä. Saamelaisten kotiseutualueeksi on laissa määritelty Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylä kunnan Lapin paliskunnan alue.

Kaikilla Suomessa käytetyillä saamen kielillä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielellä, on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoitussäännöstönsä. Pohjoissaamen puhuma-alue on laajin: kaikki saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Inari on Suomessa ainoa kunta, jossa kaikilla kolmella saamella on virallinen asema. Utsjoki on puolestaan ainoa kunta, jossa saamenkieliset muodostavat enemmistön.

Vaikka saamen kieli on virallinen kieli saamelaisten kotiseutualueella, sillä ei ole yhtä vahvaa asemaa kuin ruotsin kielellä Suomen rannikkoalueella. Karttojen ja muiden maantieteellisten julkaisujen toimittajia varten laaditun paikannimiohjeistuksen mukaan saamelaisalueella suomenkielinen nimi tulee mainita aina ensin, kun taas ruotsinkielisillä alueilla enemmistökielinen nimi mainitaan ensin. Saamelaiskielten suhteen paikannimiohjeistuksen suosituksena on, että ensin mainitaan pohjoissaamenkielinen nimi, sitten inarin- ja koltansaamenkielinen nimi. Inarin kunnassa paikannimet uusissa kartoissa voivat olla jopa neljällä kielellä, suomeksi ja kaikilla kolmella saamen kielellä.

Nimet karttoihin

Maanmittauslaitos sai syksyllä 2007 valmiiksi koko Suomen kattavan kartoituksen. Saamelaisalueen kartoitustyön yhteydessä Maanmittauslaitoksen kartoittajat tallensivat paljon sekä saamen- että suomenkielisiä paikannimiä haastattelemalla paikkakuntalaisia. Sekä uudet että vanhastaan kartoissa olleet paikannimet ja niiden oikeinkirjoitus on tarkistettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ennen nimien tallentamista tietokantaan. Tarkistustyössä käytettiin apuna tutkimuskeskuksen Nimiarkiston saamelaisalueen paikannimikokoelmia, Ilmari Mattuksen laajaa inarinsaamenkielisten paikannimien kokoelmaa sekä eri saamelaiskielten asiantuntijoita ja muita nimistön kerääjiä, jopa paikkakuntalaisiinkin voitiin ottaa yhteyttä.

4_11_pn-kartta_saame.jpg

Kartassa on kuvattu oranssilla pohjoissaamen, sinisellä inarinsaamen ja vihreällä koltansaamen
nimet. Inarinsaamenkieliset nimet sijoittuvat inarinsaamelaisten perinteiselle asuinalueelle
Inarinjärven ympärille. Koltansaamenkieliset nimet sijoittuvat Sevettijärven ja Nellimin alueelle.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja 2007. S. 13.

Saamenkielisiä paikannimiä on kerätty systemaattisesti 1960-luvulta alkaen. Esimerkiksi Enontekiön Leppäjärven kylän ympäristö oli vielä vuoden 1970 topografisessa kartassa nimistöltään lähes pelkästään suomenkielinen. Nimistöntarkistusten yhteydessä on arkisto- ja muiden lähteiden pohjalta lisätty käytössä olevia perinteisiä nimiä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistossa on tallennettuna yli 11 000 saamenkielistä nimilippua. Suurin osa saamenkielisistä nimilipuista on digitoitu, ja uusimpia keruita on tehty suoraan sähköiseen muotoon.

Saamelaisalueella saamenkielistä nimistöä on viime vuosikymmeninä kerännyt ja tallentanut myös Metsähallitus. Se on laatinut julkaisuja erä- ja suojelualueiden luonnosta ja käytöstä, mm. Hammastunturin, Kaldoaivin, Käsivarren, Tarvantovaaran ja Pöyrisjärven erämaa-alueilta. Nämä julkaisut sisältävät myös karttoja ja paikannimiluetteloja. Inarin ja Utsjoen nimistöä näihin julkaisuihin on koonnut  ansiokkaasti Ilmari Mattus haastattelemalla paikallisia ja muita asiantuntijoita sekä käymällä läpi Nimiarkiston saamelaisalueen materiaalia. Viime kesänä Metsähallitus julkaisi Mattuksen kokoaman Itä-Inarin paikannimet -teoksen, joka sisältää lähes 8 000 nimeä. Lisäksi Mattus  on luovuttanut Anaraškielâ serville eli Inarinsaamenkielen yhdistykselle kokoelman, joka käsittää yli 18 000 nimeä pääasiassa Inarin kunnan alueelta. Nämä kokoelmat sisältävät suomen-, koltan-, inarin- ja pohjoissaamenkielisiä nimiä.

Kylän- ja tiennimet

Kylännimien viitoittaminen kuuluu saamelaisalueella Lapin tiepiirille. Kylännimet ovat nykyään pääasiassa kahdella kielellä kaikissa saamelaisalueen kunnissa, pohjoissaamen alueella suomeksi ja pohjoissaameksi. Kolttasaamelaisten asuinalueella Sevettijärvellä kylien nimet ovat sekä suomeksi että koltansaameksi. Osa kylännimistä on edelleen vain suomenkielisiä, kuten Kaamasen ja Inarin välillä Sikovuono ja Muddusjärvi. Samalla tieosuudella kylteissä on kuitenkin myös kaksikielisiä, suomen- ja inarinsaamenkielisiä kylännimiä, esimerkiksi Toivoniemi, Toaivunjargâ. Lapin tiepiiri käyttää asiantuntijanaan Saamelaiskäräjiä.

 

4_11_saame_Haapalahti.jpg

Kylien nimet saamelaisten kotiseutualueella ovat useimmiten kaksikielisiä, siis sekä suomen- että
saamenkielisiä. Kuva: Kaarina Vuolab-Lohi.

Kunnallinen nimistö on systemaattisesti kaksikielistä Utsjoella ja Enontekiöllä. Utsjoen kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa 2007 teknisen lautakunnan laatiman uuteen osoitejärjestelmään liittyvän tiennimistön. Äänin 3–2 kumottiin esitys, jonka mukaan teiden nimet olisivat pelkästään saamenkielisiä kuten naapurikunnassa Norjan Kaarasjoella. Utsjoen haja-asutusalueen teiden nimet merkitään kahdella kielellä, saamenkielinen nimi yläpuolelle ja suomenkielinen alapuolelle. Kokouksessaan kunnanhallitus huomautti, että teiden nimissä ei tule käyttää sekanimiä, vaan nimen tulee olla selvästi joko suomen- tai saamenkielinen.

 

4_11_saame_Luhpponjargageaidnu.jpg

Utsjoen ja Enontekiön tiennimistö on kaksikielinen. Utsjoen haja-asutusalueella saamenkielinen
nimi mainitaan ensin. Kuva: Juha Lohi.

Vuonna 2007 Utsjoella nimettiin Utsjokivarren, Nuorgamin, Outakosken ja Karigasniemen alueella kaikkiaan 50 sivutietä. Tiet on nimetty ensin suomen kielellä ja sen jälkeen käännetty saamen kielelle. Yleisimpänä nimeämisperusteena on käytetty paikan alkuperäistä nimeä, joka on tuttu alueen väestölle. Esimerkiksi Rovisuvannossa oleva tie sai nimekseen Roavesavvonageaidnu, Rovisuvannontie. Utsjoen kirkonkylä on saanut kaksikieliset tiennimet jo aiemmin. Siellä suomenkielinen nimi on ylimmäisenä.

Utsjoki on toinen kunta Suomen saamelaisalueen neljästä kunnasta, jossa kunnallinen tiennimistö on kaksikielistä. Enontekiön kunta muutti kylien tiennimet kaksikielisiksi 1990-luvun loppupuolella.  Sodankylän kunnan Vuotson kylässä tiennimistö on pelkästään suomenkielistä, kuten myös Inarissa. Inari on ainoa kunta, jossa kolmella saamen kielellä on virallinen asema.

Asiantuntijat mukaan nimistötyöhön

Kaksi- tai useampikielisen alueen nimistö on suunniteltava samanaikaisesti.  Sekä Utsjoella että Enontekiöllä kunnallinen nimistö luotiin ensin suomeksi ja sitten nimilistat lähetettiin kääntäjälle käännettäväksi saamen kielelle. Listat lähtettiin kääntäjille ilman tietoja nimeämisperusteista. Kääntäjän on lähes mahdoton arvata pelkän nimilistan perusteella, että esimerkiksi tiennimessä Majavantie määriteosa Majavan viittaa sukunimeen eikä appellatiiviin majava. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnat ja muut tahot paneutuvat nimistötyöhön huolella ja käyttävät saamen kielen kielenhuolto- ja nimistöasiantuntemusta nimistönsuunnittelussa.

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten ylin poliittinen elin. Se valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamen kieleen liittyvistä asioista vastaa saamelaiskäräjillä saamen kielineuvosto. Saamelaiskäräjillä on myös saamen kielen toimisto, joka vastaa mm. saamen kielilakiin liittyvien käännösten toimittamisesta viranomaisille, tekee työtä saamen kielen aseman parantamiseksi ja osallistuu termityöhön.

 

Kirjoittaja on  pohjoissaamen kielen huoltaja.

Kirjallisuutta

Paikannimen tarina: www.kotus.fi

Rautio-Helander, Kaisa 1999:Suomen- ja saamenkieliset nimet Enontekiön kunnassa. – Yhteinen nimiympäristömme. Nimistön suunnitteluopas. (Toim. Sirkka Paikkala, Ritva-Liisa Pitkänen ja Peter Slotte.) S. 153–158. Suomen Kuntaliitto ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki.

Vuolab-Lohi, Kaarina 2009: Saamenkieliset paikannimet Suomessa ja Norjassa. – Omin sanoin – kirjoituksia vähemmistökielten kirjallistumisesta (toim. Klaas Ruppel) www.kotus.fi → verkkojulkaisut.




Kielikello 4/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »