Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2011

Salli Kankaanpää

Kysyttyä

Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen

Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista?

Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole määritelty mittayksikköä. Siksi maanjäristyksen voimakkuus eli magnitudi ilmaistaan pelkällä luvulla:

Järistyksen voimakkuus oli 7,2. ~ Järistyksen magnitudi oli 7,2.

Moni kuitenkin haluaisi lisätä mittayksikön paikalle jonkin sanan samaan tapaan kuin ilmauksissa hinta oli 5 euroa, lämpö oli 15 celsiusastetta. Ilmaukset tyyppiä ”7,2 magnitudia” ja ”7,2 richteriä” eivät kuitenkaan ole suositeltavia, sillä ”magnitudi” ja ”richter” eivät ole mittayksiköitä. Magnitudi tarkoittaa voimakkuutta. Richter puolestaan viittaa Charles F. Richteriin, joka julkaisi ensimmäisen magnitudiasteikon ja magnitudin laskentatavan Kalifornian paikallisille järistyksille vuonna 1935. Halutessaan voi mainita: asteikon: Järistyksen magnitudi oli 7,2 Richterin asteikolla. Myös myöhemmin kehitetyt magnitudiasteikot on suhteutettu Richterin asteikkoon.

Vaikka ”richter” mittayksikön tapaan käytettynä tuntuisi lauseyhteydessä helpoimmalta vaihtoehdolta, lause on syytä muotoilla niin, ettei mittayksikköä tarvita. Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaisemiseen sopivat useat lauserakenteet. Sen sijaan, että sanottaisiin ”Alueella oli useita 5,5–6,3 richterin järistyksiä”, asian voi ilmaista esimerkiksi seuraavasti:

Alueella oli useita magnitudiltaan 5,5–6,3 olevia järistyksiä. ~ Alueella oli useita järistyksiä magnitudia 5,5–6,3. ~ Alueella oli useita järistyksiä, joiden magnitudi oli 5,5–6,3.

 

Vastausta laadittaessa on saatu asiantuntija-apua Seismologian instituutin johtajalta Pekka J. Heikkiseltä Helsingin yliopistosta.




Kielikello 3/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »