Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2011

Sirkka Paikkala

Kysyttyä

Mikä on Gro Harlem Brundtlandin sukunimi?

Kysymys: Miksi joillakuilla norjalaisilla ja tanskalaisilla on selvästi kaksi sukunimeä peräkkäin? Onko Gro Harlem Brundtland suomalaisessa sanomalehdessä Harlem Brundtland vai pelkkä Brundtland?  

Vastaus: Norjalaisen tunnetun poliitikon Gro Harlem Brundtlandin nimessä Harlem on ns. välinimi, Brundtland sukunimi: hänen isänsä sukunimi oli Harlem ja hänen miehensä sukunimi on Brundtland.  Vain jälkimmäinen nimi eli Brundtland on sukunimeä, joten kun hänestä puhutaan sukunimellä, käytetään vain sitä.  – Norjalaisille Gro Harlem Brundtland on nykyään useimmiten vain Gro, sillä häntä pidetään jo tavallaan naispuolisena ”maanisänä”, jollaisesta voi käyttää pelkkää etunimeä.

Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Se on nimi, joka voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Sitä ei voi liittää yhdysmerkillä yhteen viereisen sukunimen kanssa kaksoisnimeksi. Välinimi ei siis ole osa sukunimeä.

Noin 18 %:lla norjalaisista on sukunimen lisäksi välinimi. Tietyin rajoituksin välinimeksi käy oma entinen sukunimi, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman oma sukunimi tai välinimi takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta. Välinimeksi voi ottaa myös maatilan nimen tai sellaisen suku- tai välinimen, johon nimenkantajalla on muuten kiinteä yhteys. Välinimeksi käy myös vanhempien tai isovanhempien etunimi, jos he kuuluvat kulttuuriin, jossa etunimet ja jälkinimet eivät eroa toisistaan.

Tanskassa välinimiä (mellemnavn) on alettu antaa jo 1800-luvun lopulla. Siellä lähes kaikkia nimiä voidaan käyttää väliniminä: historiasta tunnettujen henkilöiden nimiä, äidin tyttönimeä, tytöillä isän etunimiä ja myös suojattuja sukunimiä, joihin ei muuten olisi oikeutta.  Juridisesti välinimi on Tanskassa yksi etunimi eikä sukunimen osa, vaikka se ymmärretään sukunimeksi eikä voi esiintyä etunimenä yksinään. Arkikäytössä välinimeä saatetaankin käyttää sukunimenä varsinaisen sukunimen sijasta. Esimerkiksi Peter Skovgaard Jensen voi käyttää nimeä Peter Skovgaard, jolloin ei voi tietää, että Peter Jensen ja Peter Skovgaard ovat sama henkilö.

Välinimi (mellannamn) kuuluu myös Ruotsin nimilainsäädäntöön. Se lisätään heti etunimien jälkeen, eikä sitä saa yhdistää yhdysmerkillä sukunimeen, esimerkiksi. Kristina Lindman Karlsson, Anna Svensson Óden.  Välinimeksi käy esimerkiksi oma tyttönimi ja lapselle toisen vanhemman sukunimi, jos vanhemmilla on eri sukunimet.  Välinimi ei ole juridisesti oikea sukunimi, joten se ei periydy.

Ruotsissa käytetään myös kahdesta nimestä koostuvia aitoja kaksoissukunimiä, jotka ovat periytyviä. Ne ovat siis erityyppisiä nimiä kuin välinimi ja sukunimi. Kaksoissukunimen osat liitetään toisiinsa yhdysmerkillä, esimerkiksi Erik Ask-Upmark, Åke Beck-Friis.

Aakkostuksesta: Suosituksen mukaan ulkomaiset kaksiosaiset sukunimet aakkostetaan suomalaisessa tekstissä asianomaisessa maassa vallitsevan käytännön mukaan. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa välinimen sisältävät nimet aakkostetaan varsinaisen sukunimen mukaan, esimerkiksi Brundtland, Gro Harlem; Jensen, Peter Skovgaard;  Karlsson, Kristina Lindman. Aidot kaksoissukunimet aakkostetaan nimen ensimmäisen osan mukaan: Ask-Upmark, Erik; Beck-Friis, Åke.  Jos ei tiedä, onko kyseessä välinimi vai kaksoissukunimi, nimen voi aakkostaa aitojen kaksoisukunimien tapaan, esimerkiksi Lööw Cederroth, Hans.




Kielikello 3/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »