Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 3/2011

Riitta Eronen

Pääkirjoitus

Sanojen takana

Saatiin kuin saatiinkin virkakieliasia hallitusohjelmaan! Puolueet olivat siis sanojensa takana, kun ne Kotuksen kyselyssä eduskuntavaalien alla lupasivat kiinnittää huomiota viranomaiskielen laatuun. Kielten asema ja käyttö ovat monipuolisesti esillä hallitusohjelmassa, jonka kielipoliittisia lupauksia tarkastelee puheenvuorossaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi.

Kielen laadusta on kyse silloinkin, kun keskustellaan sanomisen rajoista. Rajoja on koeteltu varsinkin verkkokirjoittelussa, ja lähes kaikissa tiedotusvälineissä on keskusteltu vihapuheesta. Mitä vihapuhe on? Yhden vastauksen antaa Julkisen sanan neuvosto. Se lisäsi syyskuussa Journalistin ohjeisiin liitteen, jossa todetaan mm., että toimitusten tulee seurata verkkosivujaan ja pyrkiä estämään ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Tällaisia ovat esimerkiksi ”väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt” (www.jsn.fi).

Sanat eivät kuitenkaan ole vain sanoja, jotka poistamalla maailma paranisi. Vihapuheen takana on asenteita ja mielikuvia mutta myös pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnan muuttuessa. Itse kullakin voisi olla peiliin katsomisen paikka: miten suhtaudumme ”toisiin”? Ei ole kovin monta vuosikymmentä siitä, kun kuurojen koulun pihalla ei saanut käyttää viittomakieltä, kuten Leena Savolainen kertoo vähemmistökieliä käsittelevässä kirjoituksessaan. Tämän päivän koulussa taas maahanmuuttajataustaisia oppilaita pidetään usein ”haasteena”. Äidinkielenopettaja Katriina Rapatti muistuttaa Näkökulma-palstalla, että kielitietoisuuden pitäisi olla mukana kaikkien aineiden opetuksessa.

Monikielisessä ympäristössä oppii paljon omasta kielestäänkin. Myös lapsen kielen kehityksen seuraaminen saa aikuisen kielitietoiseksi, usein ihailemaan lapsen osuvia ja ilmaisukykyisiä sana- ja muotoluomuksia. Lapsenkielen tutkija Klaus Laalo on selvittänyt, miten suomalainen lapsi oppii käyttämään kielemme runsaita taivutusmuotoja aluksi suppeiden muotosarjojen, ns. miniparadigmojen, avulla. Niiden soveltaminen erityyppisiin sanoihin tuottaa usein yleiskielestä poikkeavia, mutta monessa suhteissa mielekkäitä ja ymmärrettäviä analogiamuotoja. Niiden tarkastelu kertoo myös suomen kielen ominaislaadusta ja kielessä jatkuvasti tapahtuvasta liikkeestä – siis siitäkin, mikä on sanojen takana.




Kielikello 3/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »