Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa
kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä.
Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.

Kielikello 2/2011

Marjatta Palander

Havaintoja

Juurikin niin

Partikkelia juuri voidaan käyttää tähdentävänä ja kieltolauseissa lieventävänä sanana:

(Tähdennys:) Juuri eilenhän asiasta oli puhetta. Pyörä ei ollut juuri siinä, mihin sen jätin.
(Lievennys:) Lämpötilojen kanssa ei juuri ole ongelmia.

Ilmeisesti kieltolauseissa lieventävä juuri tuntuu kielenkäyttäjistä liian huomaamattomalta, sillä usein siihen lisätään tehoa vahvistamaan liitepartikkeli -kaan:

Ruotsalaiset kotitaloudet eivät juurikaan lyhennä kotilainojaan. (Aikakauslehti)
Nokian vesikriisi ei juurikaan aiheuttanut vakavia tauteja. (Tv-uutiset)

Ei juurikaan -ilmaukseen ovat kielenhuoltajat kiinnittäneet huomiota jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi Terho Itkonen on huomauttanut asiasta Kielioppaansa 1. painoksessa 1982, ja se mainitaan myös muun muassa Suomen kielen perussanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa. Ilmauksen oikeakielisyydestä on keskusteltu Virittäjänkin palstoilla (Leino 1989: 567; Anhava 1990: 122). 

Ei juurikaan -ilmaus näyttää kuitenkin vakiintuneen kieleen jo siinä määrin, että sen myöntömuotoiseksi pariksi on kehittynyt kin-liitteinen juurikin:

Tutkimusta lukiessa tulee aluksi melko sekava olo johtuen juurikin tällaisesta monien menetelmien ja teoriaperinteiden yhdistelystä. (Opinnäyte)
Marja Kalske on tutkinut vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan Suomessa syntyneiden hevosten nimistä juurikin sitä, mitä tutkimuksen nimi antaa olettaa. (Opinnäyte)
Täällä Jyväskylässä vanhimmat kivitalot ovat juurikin 1920-luvun klassisimia − −. (Internet)
Voisikohan tuo sulatusvälien pidentyminen johtua juurikin tästä? (Internet)

Juurikin-muoto on yleistynyt erityisesti Internetin keskustelupalstoilla, joilla se on herättänyt myös kiivasta mielipiteenvaihtoa. Osa keskustelijoista tietää, että kin-liite on turha:

Mistä ihmeestä tämä sana juurikin on tullut nettifoorumeille? Liekö kyseessä edes suomen kielen sana, vai pelkästään teinivillitys? Yksinkertainen ”juuri” riittäisi kyllä tuomaan saman pointin esiin. (MuroBBS-Plaza > Keskustelualueet > Yleistä keskustelua > Juurikin, 10.12.2006)

Näyttää siltä, että keskustelupalstoilla juurikin-muotoa suositaan erityisesti edellistä puheenvuoroa kannattavissa, painokkaissa juurikin niin, juurikin näin -vastauksissa, esimerkiksi:

Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon kaikessa yritystoiminnassa.
Juurikin näin.

Minun kouluaikaani Cooperista sai kympin juurikin tuolla 3 000 metrillä. Tuskin taso on siitä ainakaan noussut.
Juurikin noin. Cooper-taulukko löytyy Wikipediasta − −.

Valkosipuliperunaa, naudan ulkofilettä, parsaa?
Juurikin niin, salaattina oli Cole slav salaattia.

Juurikaan- ja juurikin-muodot osoittavat, miten kielessä syntynyt uudennos sysää liikkeelle seuraavan uudennoksen. Vaikka juurikaan ja juurikin ovat levinneet sekä puheessa että kirjoituksessa, niitä (varsinkaan muotoa juurikin) ei pidetä yleiskieleen kuuluvina.

 

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.

 

Kirjallisuutta

Anhava, Jaakko 1990: Kielenhuolto Pentti Leinon puntarissa. – Virittäjä s. 121−126.
Leino, Pentti 1989: Kirjakieli – puutarha vai kansallispuisto? – Virittäjä s. 554−571.




Kielikello 2/2011
Alkuun

Jaa

Lehdet »

Anna palautetta »

Kotimaisten kielten keskus


Tilaa uusi Kielikello!
Kielikello siirtyy kokonaan verkkojulkaisuksi (osoite edelleen www.kielikello.fi) vuoden 2018 alussa, kun painetun lehden julkaiseminen loppuu. Uusi verkkolehti on ilmainen.

Kielikello ilmestyy verkossakin neljästi vuodessa, ensimmäisen kerran helmi-maaliskuussa 2018. Varsinaisten lehden numeroiden ilmestymisen välissä voidaan julkaista ajankohtaisia havaintoja, vastauksia kysymyksiin tai muuta juuri sillä hetkellä kielikeskustelussa pinnalla olevaa aineistoa.

Jos haluat sähköpostiisi tiedon Kielikellon ilmestymisestä tai julkaistusta uudesta sisällöstä, osoitteessa www.kotus.fi/tilaakielikello on lomake, jolla voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi.

Tervetuloa mukaan Kielikellon lukijajoukkoon!

Suomen kielen lautakunta

Suomen kielen lautakunnan suosituksia ja kannanottoja

Yhteiskunta tarvitsee kaksipäiväisen äidinkielen ylioppilaskokeen (2/2017)
Evankelisluterilainen vai evankelis-luterilainen? (2/2016)



Lue lisää

Julkaisut

13.6.2017
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta uusi painos

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta on maaliskuussa 2017 ilmestynyt 13., korjattu painos.

Kielitoimisto kouluttaa

13.6.2017
Kesä marraskuussakin!

Kielenhuollon kesäpäivät 15.–16.11.2017

 

Ajankohtaista

3.10.2017
Iloa kielistämme!

Kielilautakuntien yhteinen seminaari 23.11. klo 13–17 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa

3.10.2017
Kielitoimisto Facebookissa

Kielitoimisto on avannut oman Facebook-sivunsa.

30.6.2017
Lähetä kielihavaintosi Kielitoimistoon!

Kielitoimisto kerää kielenkäyttäjiltä havaintoja yleiskielestä.

Lisää ajankohtaisia »