Marjatta Palander
Havaintoja
Juurikin niin
Partikkelia juuri voidaan käyttää tähdentävänä ja kieltolauseissa lieventävänä sanana:
(Tähdennys:) Juuri eilenhän asiasta oli puhetta. Pyörä ei ollut juuri siinä, mihin sen jätin.
(Lievennys:) Lämpötilojen kanssa ei juuri ole ongelmia.
Ilmeisesti kieltolauseissa lieventävä juuri tuntuu kielenkäyttäjistä liian huomaamattomalta, sillä usein siihen lisätään tehoa vahvistamaan liitepartikkeli -kaan:
Ruotsalaiset kotitaloudet eivät juurikaan lyhennä kotilainojaan. (Aikakauslehti)
Nokian vesikriisi ei juurikaan aiheuttanut vakavia tauteja. (Tv-uutiset)
Ei juurikaan -ilmaukseen ovat kielenhuoltajat kiinnittäneet huomiota jo kymmenien vuosien ajan. Esimerkiksi Terho Itkonen on huomauttanut asiasta Kielioppaansa 1. painoksessa 1982, ja se mainitaan myös muun muassa Suomen kielen perussanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa. Ilmauksen oikeakielisyydestä on keskusteltu Virittäjänkin palstoilla (Leino 1989: 567; Anhava 1990: 122).
Ei juurikaan -ilmaus näyttää kuitenkin vakiintuneen kieleen jo siinä määrin, että sen myöntömuotoiseksi pariksi on kehittynyt kin-liitteinen juurikin:
Tutkimusta lukiessa tulee aluksi melko sekava olo johtuen juurikin tällaisesta monien menetelmien ja teoriaperinteiden yhdistelystä. (Opinnäyte)
Marja Kalske on tutkinut vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan Suomessa syntyneiden hevosten nimistä juurikin sitä, mitä tutkimuksen nimi antaa olettaa. (Opinnäyte)
Täällä Jyväskylässä vanhimmat kivitalot ovat juurikin 1920-luvun klassisimia − −. (Internet)
Voisikohan tuo sulatusvälien pidentyminen johtua juurikin tästä? (Internet)
Juurikin-muoto on yleistynyt erityisesti Internetin keskustelupalstoilla, joilla se on herättänyt myös kiivasta mielipiteenvaihtoa. Osa keskustelijoista tietää, että kin-liite on turha:
Mistä ihmeestä tämä sana juurikin on tullut nettifoorumeille? Liekö kyseessä edes suomen kielen sana, vai pelkästään teinivillitys? Yksinkertainen ”juuri” riittäisi kyllä tuomaan saman pointin esiin. (MuroBBS-Plaza > Keskustelualueet > Yleistä keskustelua > Juurikin, 10.12.2006)
Näyttää siltä, että keskustelupalstoilla juurikin-muotoa suositaan erityisesti edellistä puheenvuoroa kannattavissa, painokkaissa juurikin niin, juurikin näin -vastauksissa, esimerkiksi:
Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon kaikessa yritystoiminnassa.
− Juurikin näin.
Minun kouluaikaani Cooperista sai kympin juurikin tuolla 3 000 metrillä. Tuskin taso on siitä ainakaan noussut.
− Juurikin noin. Cooper-taulukko löytyy Wikipediasta − −.
Valkosipuliperunaa, naudan ulkofilettä, parsaa?
− Juurikin niin, salaattina oli Cole slav salaattia.
Juurikaan- ja juurikin-muodot osoittavat, miten kielessä syntynyt uudennos sysää liikkeelle seuraavan uudennoksen. Vaikka juurikaan ja juurikin ovat levinneet sekä puheessa että kirjoituksessa, niitä (varsinkaan muotoa juurikin) ei pidetä yleiskieleen kuuluvina.
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori.
Kirjallisuutta
Anhava, Jaakko 1990: Kielenhuolto Pentti Leinon puntarissa. – Virittäjä s. 121−126.
Leino, Pentti 1989: Kirjakieli – puutarha vai kansallispuisto? – Virittäjä s. 554−571.
Kielikello 2/2011
Alkuun
